Ville Tolvanen // June 09 2014

Brand Voice

Pohdin ääneen brändien muodostumista digiaikana. Mitkä ovat verkkoajan brändin kivijalkoja? Kaivelin vähän verkosta ja päädyin seuraavaan listaukseen. 1) Palvelu- ja teollinen muotoilu, 2) Asiakas- ja UX-kokemus verkossa ja kivijalassa, 3) omat- ja ansaitut mediat, 4) ns. brand voice.

Tunnistamme hyvän käytettävyyden ja käyttökokemuksen sekunneissa. Automerkin ratista eteenpäin työntyvä käyttökokemus joko miellyttää tai jättää kylmäksi. Tanskalainen muotoilu B&O hengessä kolahtaa tai jää kaupan hyllylle. Alvar Aaltoa osaa arvostaa tai sitten suosii helpompia valintoja. Hyvinvointiyhteiskunnissa hyvä design tulee kaikkialle. Elämme vielä aikaa, jossa brändi-ilmeitä synnytetään muotoilun sijaan maalipurkeilla, myymälöiden ikkunoita teipataan umpeen upeiden kokemusten sijaan, eikä palvelua, joka olisi puolesta tekemistä tahdo saada hyvälläkään rahalla.

Kati Riikonen kirjoitti Digitalistissa aiemmin kuinka koodista ja käyttäjäkokemuksesta tulee keskeinen osa asiakas- ja brändikokemusta. Kati tietää mistä puhuu. Evernote, Skype, Uber tai Facebook tekevät asioinnista sulavaa, ostamisesta lähes näkymätöntä ja asioinnista brändikästä. Kauppa, maksaminen, tuotteet ja asiointi sulautuvat yhdeksi elämykseksi. Vain aukottomat ja toimivimmat ratkaisut vuolevat merkille rahaa. Kaupat jäävät synnyttämättä vähäisenkin ongelman osuessa tuulettimeen.

Hyvät brändit lanseeraavat, julkaisevat ja onnistuvat omalla maallaan. Tapahtumissa, verkkopalveluissa, kaupoissa ja pilvessä. Oppia on hyvä ottaa muotimaailmasta kuinka paljon designerit onnistuvat keräämään median huomioita, julkaisevat omissa tapahtumissaan ja esittelevät myymälöitään osana brändikokemusta. Samalla näkyy selvästi kuinka hyvin merkit erottuvat toisistaan. Auton, kellomerkin, ravintolan tai luksusvaatteen joko tunnistaa helposti itseään kiinnostavaksi tai sitten siitä ei ole kuullutkaan. Kaikkea kaikille ajattelu loistaa poissaolollaan merkkien keskittyessä omaan tekemiseensä ja syntyvän asiakasheimon ymmärtämiseen.

Miten brändit sitten viestivät digiaikana? Synnyttämällä asiakaspalvelusta, viestinnästä ja markkinoinista integroidun viestintätavan ja äänensävyn, brand voicen. Ääni näkyy ja kuuluu kaikessa tekemisessä. Puhelimessa, verkossa, ihmisissä ja vaikuttamisessa. Brändi käyttäytyy kiinnostavasti, aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti. Brändi ei jätä ketään kylmäksi.

Mitä sinun brändisi tekee verkossa ja vapaalla toimistotuntien ulkopuolella? Hyvät brändit yllättävät ja voittavat sieluja sosiaalisessa mediassa, imuroivat perinteisen huomiota käyttäytymisellään ja palvelevat ehtymättä kaikissa kanavissa.

Jostain syystä suomalaiset kuvittelevat hyvän brändikokemuksen syntyvän maalipurkilla ja mainoksilla. Elämme yhä aikaa jossa tuotteiden ja palveluiden saatavuus on niukkuutta. Hyvällä ei vielä ole väliä. Hyvän brändin tarina alkaa omistajien ja yrityksen johdon havahtumisesta. Kehitys kulkee useimmiten yksilöt edellä.

Puolustusvoimien tuleva komentaja taisi laittaa kerralla kuvan itsestään, yrityksestään ja viestintäkanavista kerralla kuntoon ottamalla kuvia itsestään ja kalustosta Hornetissa. Viesti räjähti läpi, siitä syntyi juttuja perinteiseen mediaan ja johtajan moderni käsitys johtamisesta tuli saman tien kommunikoitua. Hyvää työtä teki myös Jere Karalahti tulemalla tarinansa kanssa omassa mediassaan ja omilla säännöillään. Go Jere!

Suomessa on paljon johtajia brändien takana, jotka eivät suostu altistumaan avoimelle viestinnälle. Voisimme kysyä ääneen mitä johtajuus on jos johtaja ei suostu vaikuttamaan yhtenäisesti asiakkaille, kumppaneille, henkilöstölle ja muille sidosryhmille. Panttaamisen aika on viestinnässä ja johtamisessa lopullisesti ohi. Nyt seurataan ketkä mököttävät ja ketkä keräävät parhaat mansikat kakusta. Hyvä brändi on kasvollinen kokemus, joka kommunikoi, kerää kauppaa ja käyttäjiä hunajapurkin tavoin.

Muista Tolvasen 4k = Käyttäjät, Kommunikaatio, Kokemus & Kauppa.

More from Ville Tolvanen