Jarno Kartela // May 31 2016

Digitalisaatio loi johtamiskriisin

“To manage one must lead. To lead, one must understand the work that he and his people are responsible for.”

– W. Edwards Deming

Kenellekkään ei liene epäselvää että digitalisaatio on muuttanut liiketoimintaa ja sen tekemistä merkittävästi. Kellotaajuus on noussut, bittien (datan) omistajuudesta on tullut kilpailuetu, pieni organisaatio voi toteuttaa globaalin luokan palveluita ja tarjoomia samalla kun suuremmat organisaatiot yrittävät päästä ketterämpien tasolle transformaatio-ohjelmien kautta. Enää ei ole digistrategioita, vaan strategioita joissa digitaalisuus ja dataohjautuvuus on leivottu sisään olennaiseksi osaksi tekemistä ja tavoitteita. Silti, heti kun luulit että strategiasi on täydellinen, lähes joka toinen päivä Twitterissä nousee jokin “uusi musta” digitalisaatioon liittyen. Johtaja on tästä kaikesta vähän ihmeissään ja yrittää parhaansa mukaan luotsata yritystään oikeaan suuntaan. Hallita tätä nopeasti liikkuvaa muutosta.

“To manage one must lead. […]”

Hallinta edellyttää johtamista. Luonnollisesti muutosta ei voi täydellisesti hallita eikä se ole mikään itsetarkoitus. Tarkoitus on hallita muutoksen vaikutuksia niin, että lopputulos on yrityksen kannalta positiivinen. Johtaa yritystä muutoksen keskellä niin, että muutoksen pitkän ajan vaikutukset ovat positiivisia. Johtaa digitalisoitumisen tuottamia mahdollisuuksia. Ongelmaksi muodostuu tässä se, että mahdollisuuksien johtaminen edellyttää niiden perinpohjaista ymmärtämistä. IoT, robotiikka, dataohjautuvuus, automaatio, globaalit markkinat, sosiaalinen media, asiakkaan tavoittaminen oman kivijalkaputiikin aukioloaikojen ulkopuolella kaikissa tilanteissa. Yksikään johtaja ei voi olla paras asiantuntija jokaisen megatrendin osalta. Eikä sitä kukaan vaadikaan. Se mitä vaaditaan, on aito ymmärrys siitä, mitä yrität johtaa. Tämä erottaa menestyjät muista.

“[…] To lead, one must understand the work that he and his people are responsible for.”

Johtaja on vastuussa tiiminsä, yksikkönsä tai matriisinsa tuotoksista. On tartuttava digitalisaation mahdollisuuksiin, poistettava työnteon esteet ja luotsattava laivaa muutoksen aalloilla eteenpäin. Päämäärätietoisesti, mutta silti kädet avoinna uusille mahdollisuuksille. Uskomattoman haastava tontti. Etenkin jos ei aidosti ymmärrä sitä digitalisaation tuoman mahdollisuuden kokonaisuutta jota yrittää johtaa. Pahimmillaan tietämättömyys asiasta hidastaa mahdollisuuteen tarttumista, vaikeuttaa tiimin ja yksikön arkea ja lopulta estää pitkän ajan positiiviset vaikutukset liiketoimintaan. Tietämättömyys on hyvä tunnustaa, jos saat työpöydällesi tehtävän tarttua johonkin mahdollisuuteen mitä et täysin ymmärrä. On helppo todeta, että tiimistä löytyy tarvittava asiantuntemus. Jos ei ole niin palkataan. Johtaminen jää tässä tapauksessa kuitenkin pintapuoleiseksi, sivusta katsomiseksi. Hyödyt jäävät realisoimatta.

Miksi sitten digitalisaatio luo johtamiskriisin? Pitkälti Demingin ajatusten takia. Johtaakseen on ymmärrettävä mistä johtaja ja hänen organisaationsa on vastuussa. Vastuu vaan ei ole enää pelkässä linjaorganisaation päivittäisessä tekemisessä, on monesti johdettava myös IT-projekteja ja digitransformaatioita. Digitalisaatio toi teknologian johtajan pöydälle sellaisissa määrin mitä ei ole ennen nähty. Organisaatiot ovat teknologiaorganisaatioita jotka vain sattuvat toimimaan pankkialalla, teleoperattoreina, kauppoina ja kuljetusliikkeinä. Teknologia ei ole itseisarvo, mutta siitä on tullut keskeinen kilpailuedun lähde. Lähes kaikille se on olemassaolon edellytys.

Johtamiskriisi näkyy epäonnistuneina tai laahaavina projekteina. Ei saavuteta powerpointissa saavutettuja hyötyjä. Yksi esimerkki mikä on paljon nyt näkyvillä lienee data ja sen hyödyntäminen. En ole ollut seminaarissa missä tätä ei nosteta esiin. Yritän aina peräänkuuluttaa menestystarinoita “data on uusi öljy” -sitaattien sijaan. Missä ovat dataohjautuvuuden mahdollisuutta peräänkuuluttavien johtajien punaiset matot ja uskomattomat tulokset?

Ehkä yrityksissä on huomattu, että johtajan on vaikea menestyksekkäästi luotsata bigdatan ja analytiikan venettä ellei osaa lukea dataohjautuvaa kompassia tai tunnistaa mikä investointi ajaa koko toiminnan karille ja toisaalta mikä tarvitaan että pysytään pinnalla. Tämä aiheuttaa sen, että monessa dataveneessä on sata ihmistä melomassa ympyrää samalla kun johtaja kauhoo äyskärillä vettä uppoavasta paatista.

Mistä apua kriisiin? Sitä saa pyytämällä. Omasta organisaatiosta, blogeista, Twitteristä, asiantuntijoilta. Lue, selvitä ja laita kädet saveen sen mahdollisuuden osalta mihin yrität tarttua. Mikäli et ymmärrä, niin rohkene antaa asian omistajuus niille jotka ymmärtävät. Organisaatiosi auttaa. Pahinta mitä voit tehdä on sivuuttaa mahdollisuus ja muutos.

“The purpose of an organization is to make ordinary people do extraordinary things.”

– P. Drucker

More from Jarno Kartela