Johannes Puro // September 03 2015

Digitalisaatio nousee merkittäväksi kehitysakeleeksi soveltamalla

Yhteiskuntien historiassa voidaan tunnistaa elinkeinoille merkittäviä kehitysaskelia, jotka ovat vaikuttaneet yhteiskuntien ja elinkeinojemme kehittymiseen suuresti.

Merkittävä aikainen kehitysaskel oli se, kun ihminen oppi kypsentämään ruokaa, josta seurasi aivojen koon ja kapasiteetin kasvu.

Metsästäjä-kerääjä vaiheessa ympäristön kantokyky määritti sen, paljonko ihmisiä pystyi asumaan tietyllä alueella. Maatalouden kehittyminen noin 10.000 vuotta sitten mahdollisti tiiviimmän asumisen ja uusien elinkeinojen kehittymisen, kun kaikki aika ei mennyt enää ruoan etsimiseen. Suomi taisi olla vielä tässä vaiheessa norppien valtakunta.

Vasta 1900-luvulla Suomessa vauhdittunut teollistuminen oli merkittävä kehitys elinkeinoillemme kun teollisen tuotannon ja maatalouden tehokkuus kasvoi koneistamalla. Taas innovaatio vapautti resursseja kehittämään yhteiskunnan ja yritysten prosesseja.

1990-luvulla internet ja kännykät tehostivat tiedon liikkumista, tietokoneet halpenivat ja prosesseja alettiin tukea kasvavasti ohjelmistoilla. Puhuttiin tietoyhteiskunnasta. Tänä päivänä termi kalskahtaa tietotyön ja – järjestelmien kehitysnopeuden myötä vanhalta. Sen sijaan on alettu puhua digitalisaatiosta.

Digitalisaation merkitys ja potentiaali on kuitenkin haastava hahmottaa ilmiön rönsyämisestä johtuen. Esimerkiksi osa poliitikoista ei enää puhu Suomen prosessien kehittämisestä, vaan keskittyy äänestäjäkunnalle suunnattuun viestintään. Kuinka paljon vaikkapa ”sote-uudistus” aidosti uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluja?

Digitalisaatio jakaa myös yrityksiä ja työntekijöitä hiipuviin, muutoskykyisiin ja uusiin tulokkaisiin. Yrityksistä esimerkiksi UBER ja airbnb ovat uudistaneet liikenteen ja majoittumisen prosessit puhtaasti digitaalisella lähestymistavalla. Työntekijöille taas esimerkiksi kyky omaksua uusia käyttöliittymiä on välttämätön taito tänä päivänä.

Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on nostaa Suomi maailman johtavaksi digitaalisten palvelujen tuottaja- ja käyttäjämaaksi. Marketvisio arvioi teollisen internetin potentiaalin Suomelle olevan 1,4 miljardia vuoteen 2020 mennessä. Pääministerimme tavoittaa äänestäjät kotisohvalta twitterillä kilpailijoiden juostessa edelleen toreilla hiki hatussa.

Näemme digitalisaation ilmentymiä ympärillämme jatkuvasti, mutta konseptin hahmottaminen kokonaisuudessa ja soveltaminen käytännössä aiheuttaa monelle päättäjälle päänvaivaa. Miten siis jäsentää digitalisaatiota Suomen päättäjille ja tekijöille kokonaisuudessaan?

Olemme havainneet it-alan tarjontoja kartoittaessamme, että toiminnan digitalisoinnin osa-alueiden jakaminen liiketoimintaprosesseihin, erikoisosaamisalueisiin, tarjonnan tyyppeihin, toimialaosaamisiin ja teknologioihin helpottaa konseptin mallintamista. Tyypillisesti kehityshankkeet muodostuvat erilaisista näiden osa-alueiden kombinaatioista. Annan muutamia esimerkkejä.

Liiketoiminnan_digitalisointi_FI_02

Digitalisaatiolla kehitetään prosesseja laajasti operatiivisesta toiminnasta strategiseen suunnitteluun ja toimiala- ja asiakaskohtaisiin ratkaisuihin. Mm. toiminnaohjaus, taloushallinto, HR myynti, viestintä ja tuotekehitys toimivat esimerkkeinä prosessiosaamisista, joita meidän täytyy ymmärtää voidaksemme digitalisoida niitä. Jotkut prosesseista, kuten pankkialan palvelutuotanto, ovat suoraan digitalisoitavissa, osaan taas tuodaan lisäarvoa prosessin osia, kuten tuotekehitystä edistämällä.

Käytännössä digitaalinen kehitystyö tapahtuu eri substanssien erikoisosaamisella, jotka välitetään erilaisina tarjonnan tyyppeinä. Esimerkkeinä erikoisosaamisista digitaaliset palvelut toteutetaan ohjelmistokehityksen keinoin, prosessien mallinnus vaatii arkkitehtuuriosaamista paikkatiedon helpottaessa tiedon alueellista hallintaa. Substanssiosaamisten lisäarvo välitetään erilaisina tarjontoina, eli työvoiman tekemänä toteutustyönä, tukena, konsultointina ja koulutuksina, digitaalisessa muodossa ohjelmistoina sekä laitteina.

Digitalisaation perustana toimivat teknologiat joko suoraan tiettyyn prosessiin suunniteltuina ohjelmistoina, kuten Windows tiedostojen käsittelyn ja Tinder pariutumisen mahdollistajana, tai räätälin kehitystyön mahdollistavana kielenä.

Yksinkertaisena esimerkkinä mallin soveltamisesta toimii verkkopalvelun kehityshanke. Verkkopalvelu voi tukea esimerkiksi markkinoinnin, myynnin ja viestinnän prosesseja ja sen toteutuksessa täytyy huomioida tilaajan toimiala- ja yrityskohtaiset vaatimukset. Erikoisosaamisena voidaan puolestaan tarvita esimerkiksi webkehityksen, graafisen suunnittelun ja mobiilikehityksen osaamista ja teknologiaksi voidaan valita esimerkiksi WordPress. Toteutuksessa voidaaan hyödyntää tarjonnan tyyppinä vaikkapa sekä konsulttia, toteutustyötä, että valmisohjelmistoja.

Digitalisaatio voi tuoda laajasti lisäarvoa yhteiskunnan ja elinkeinojen kehitykselle mahdollistaen mm. prosessien automaation, mittaamisen ja älykkyyden, tiedon paremman saatavuuden, säilymisen ja visualisoinnin, käytettävyyden paranemisen ja yhteisöllistämisen. Digitalisaation keinoin tapahtuva edistys on myös paremmin mitattavissa, mikä on tuonut tuloksiin perustuvaa start-up-kulttuuria myös markkinassa jo toimiviin yrityksiin.

Digitalisaatio tuo laajasti keinoja ja lisäarvoja prosessien kehitykselle ja on siksi nousemassa uudeksi merkittäväksi kehitysaskeleeksi. Se kohtaa kuitenkin myös muutosvastarintaa, sillä se uudistaa organisaatioiden kulttuuria, eliminoi työtehtäviä ja on laajuudeltaan haastava hahmottaa.

Toivon, että historiallinen perspektiivi auttaa ymmärtämään digitalisaation merkitystä elinkeinoillemme. Toivon myös, että ite wikissä tekemämme digitalisaation mallinnustyö ja malliimme pohjautuva digitalisointi-toteutusten koostaminen edistää päättäjien kykyä soveltaa digitalisaatiota oman organisaationsa toimintaan.

 

More from Johannes Puro