Marco Mäkinen // January 09 2015

On helpompi kuolla kuin muuttua

Sydänkohtauksen jälkeen vain 17 % muuttaa elintapojaan terveellisemmäksi, vaikka lääkäri toteaa, että arjen pitää muuttua tai muuten lähtee henki.

Eli vain kaksi kaveria kymmenestä pystyy muutokseen silloinkin kun on oma elämä pelissä.

Onko sitten ihme, että muutos on yrityksissä niin raivostuttavan hidasta? Suomalaisesta yhteiskunnasta nyt puhumattakaan.

Kyse ei ole siitä, että me emme tietäisi mitä pitää tehdä. Teoriassa kuka tahansa onnistuu. Pudota painoa, liiku enemmän, syö vähemmän.

Ja kyllä me tiedämme mitä töissäkin pitää tehdä. Luo ylivertainen asiakaskokemus, tee jotakin merkittävästi parempaa, ole askel edellä muita. Samoin yhteiskunnassa. Leikkaa valtion ja kuntien menoja. Karsi typerää säätelyä ja byrokratiaa. Tee kaikki paljon paremmin, nopeammin ja fiksummin.

Eikä kyse ole edes siitä, että me emme haluaisi sitä muutosta. Että me olisimme jotenkin tietoisen muutosvastarintaisia. Sydänkohtauksen saaneistakin 9/10:stä sanoo olevansa motivoitunut tai erittäin motivoitunut isoon elämänmuutokseen. Ja kun työpajassa kysytään kuinka moni on sitoutunut muutokseen niin keskiarvo on aina yli 9:n.

Mitä sitten tapahtuu? Me jaksamme päivän, pari yrittää ja valahdamme sitten samoihin vanhoihin käytäntöihin.

Johto julistaa, että nyt perkele tehdään firmassa todellinen digitaalinen tiikerinloikka. Ja jo seuraavan viikon kokouksessa tehdään päätöksiä, jotka tekevät jo kotikissan askeleenkin mahdottomaksi.

Mitä tästä jumista sitten pääsee eteenpäin? Meillä on paljon opittavaa niiltä 17 %:lta, jotka onnistuvat.

1) Ei riitä, että päättää muuttua. On luotava ne uudet käytännöt, se uusi systeemi jonka mukaan jatkossa toimitaan. Ei riitä, että lataa appin tai piirtää organisaatiokaavion. On muutettava arjessa sitä miten ihan oikeasti toimitaan.

2) Ei riitä että kuvataan ongelma: “mä olen paskassa kunnossa”, “meidän firma on jäänyt kehityksestä jälkeen”, “demokraattinen päätöksenteko tilkkutäkkipuolueiden ja saavutettujen etujen maassa on vaikeaa”. On etsittävä ratkaisu ja sitouduttava siihen.

3) On oltava järjettömän sinnikäs ja määrätietoinen. Uutta käytäntöä on toistettava 66 kertaa ennen kuin siitä tulee pysyvä tapa. Jos uudesta käytännöstä livetään on homma laitettava uudelleen raiteilleen ja taas toistettava se 66 kertaa ennen kuin muutoksesta tulee pysyvä.

4) Muutos edellyttää henkilökohtaista sitoutumista. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Jos ihminen tai johtoryhmä tai maan hallitus ei itse pysty luomaan itselleen itselleen kovaa uskoa ja vahvaa visiota niin mikään määrä konsultteja ei auta. Voit toki palkata personal trainerin, mutta jos sinä itse et ole sitoutunut, hommasta ei tule mitään.

Joten tehdään nyt ihan oikeasti se minkä me tiedämme välttämättömäksi. Ennen kuin on liian myöhäistä.

More from Marco Mäkinen