Markku Vierula // March 30 2016

Krooniseen vaiheeseen edenneen siiloutumisen tunnistaminen ja hoitosuositukset

Tutkimuksen mukaan 98 % johdon edustajista pitää viestintää strategisena tekijänä.

Viestinnän rooli myynnin edistämisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä on kuitenkin sidoksissa markkinoinnin ja myynnin yhteispelin osaamisen (de-integraatio) kanssa. Osaamisalueiden välisen yhteispelin puuttumisen onkin todettu olevan syy useimpien yritysten surkeaan henkiseen ja taloudelliseen tilaan. Myös sidosryhmien segmentoinnin puute vaivaa valtaosaa yrityksistä.

De-integraatiota epäiltäessä, Vierula Consulting Oy kysyy potilaalta seuraavia kysymyksiä.

1. Minkälainen integraation puute on luonteeltaan, positiivinen vai negatiivinen
2. Milloin/millaisessa tilanteessa yhteispelin puute alkoi näkyä
3. Kauanko ongelma on kestänyt?
4. Montako kertaa se on esiintynyt vahingollisella tavalla?
5. Toistuuko se samankaltaisena?
6. Entä onko oireet pintaan tuovia laukaisevia tekijöitä?.
7. Onko se luonteeltaan akuutti?
8. Onko liitännäisoireita? (tekemisen merkityksen ja yhteisen tavoitteen puutteita, kaupallisia epäonnistumia, turhautumista, pahoinvointia, lisääntynyttä työstä poissaoloa, epävarmuutta ja lisääntynyttä alkoholinkäyttöä?
9. Onko yrityksessä näkynyt ennen oireiden alkamista tarvetta yhteispelin edistämiseen?

Mistä yhteispelin osittainen tai täydellinen puute johtuu?

Yhteispelin puuttumisen taustalla ovat samat syyt kuin millä Suomi nousi kukoistukseen jälleenrakennuksen aikaan ja teollistumisen aikana: Tuote- ja tuotantolähtöisyys, ”hyvä tuote myy itsensä” -syndrooma, perinteiset toimintatavat, osaajien keskinäiset ennakkoluulot, johdon kyvyttömyys saada integraatiota aikaiseksi. Yksittäistä syytä ei aina löydy. Syyt voivat olla kompleksisia ja pitkällä aikavälillä kumuloituneita. Aina syitä ei saada selville. Erityisesti pk-yrityksissä taustalla ovat fuusiot, kilpailuympäristön nopea muutos sekä strategisen suunnan puute.

Tärkeimmät riskitekijät ovat yrityksen suhteellisen korkea ikä, perinteiset työskentelymallit , toimintojen eriaikaisuus (rytmihäiriöt), globaalille kilpailulle altistuminen, teollisen ajan työskentelymallit, toimintojen erillinen budjetointi ja niistä syntyvät erilliset strategiat. Riskitekijät ovat usein ennalta diagnosoimattomia.

Potilaan päivittäisiin elämäntapoihin liittyvät riskitekijät ovat päällekkäiset toimenkuvat ja niistä seuraava tehottomuus, top down -johtaminen, sisäiset arvovaltakiistat, perinteine myyntiprosessi sekä näistä johtuva liiallinen alkoholin käyttö sekä epäedullinen ruokavalio. Mitä enemmän potilaalla on riskitekijöitä, sitä perustellummin on syytä epäillä potilaan tilan heikkenemistä.

Tutkimukset ja hoidon aloitus

Klinikalla integraation puutteesta epäillylle organisaatiolle suoritetaan lähtötasotutkimus. Menetelminä voidaan käyttää keskustelua ymmärryksen kehittämiseksi tai kvalitatiivista lähtötason mittausta. Monissa tapauksissa johtoryhmän kesken käyty herättelykeskustelu on osoittautunut toimivaksi keinoksi.
Tavoitteena on potilaan nopea elvyttäminen ja toimintakuntoon saattaminen. Tämä voidaan tehdä myös yrityksessä jo olemassa olevan osaamisen pohjalta. Potilaan kaikki riskitekijät arvioidaan ja yritystä kannustetaan tarvittaviin elintapamuutoksiin. Pitkällä aikavälillä potilaan liiketoimintakunnon edistämisen avulla pyritään luomaan uutta toimintakulttuuria, jonka avulla yritys kykenee huolehtimaan toiminnastaan kilpailukykyisesti.

More from Markku Vierula