Perttu Ahvenainen // June 16 2014

Kuinka Digitalist Network voisi auttaa kuntia?

Eräänä huhtikuisena päivänä keskustelin Oulun kaupungin digi-hankinnoissa vahvasti mukana olevan Juha Saarelan kanssa. Aiheenamme oli kuntien digitalisoiminen, valtavat muutostarpeet sekä nykyinen hankintamalli.

Keskustelimme siitä, kuinka tärkeää kuntien olisi olla mukana eturintamassa tuottamassa ja hyödyntämässä uusia digitaalisia palveluita. Kun keskustelumme siirtyi nykyiseen julkisektorin hankintamalliin, vastapuolen äänensävy alkoi kiristyä ja turhautuneisuus kuulsi äänestä läpi. Esiin nousi, että nykyisestä hankintamallista puuttuu digitalisaatiota edistävä dynaamisuus, jolloin innovaatioita on todella vaikea saada markkinoille ja ketterämmät yritykset eivät pääse liiketoimintavaateiden johdosta edes mukaan tarjouskilpailuun.

Käsittämättömintä oli se, että hankkija ei välttämättä saa edes sitä palvelua, jota hän haluaisi tuottavuus näkökulmasta vaan huomaakin ostaneensa massiivisen tuotekehitysprojektin, jossa tuottavuus siirtyy tulevaisuuteen. Ostaja käyttää suhteettoman paljon energiaa hankintaprosessiin, kun energia pitäisi kohdentaa ennemmin palvelun kehittämiseen ja digitalisointiin. Raskas hankintaprosessi suosii isoja hankintakokonaisuuksia ja mammutteja.

Keskustelun lopuksi Juha esitti minulle haasteen kysymällä:

“Kuinka Digitalist Network voisi auttaa kuntia ja kuinka kunta voisi hyötyä Digitalist Network verkoston osaamisesta?”

Jäin pohtimaan haastetta ja sitä kuinka vahvasti kuntien palvelut todella vaikuttavat perheidemme elämään nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. Havahduin myös siihen, että myöskään Digitalist Networkissä emme ole vielä aloittaneet tämän sektorin digitalisointia.

Seuraavana päivänä luin Helsingin Sanomista tämän Mikkelin kaupungin Kehitysjohtaja Soile Kuitusen ja VTT:n erikoistutkija Ville Valovirran oivan kirjoituksen (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1398567283684?jako=c433ffb9b63c263dfbafefe662a53365&ref=fb-share). Kirjoitus kuvaa ja taustoittaa hyvin kuntasektorin tulevia haasteita ja esimerkiksi ikääntymisestä johtuvia uudistuspaineita. Kuitunen mm. toteaa:

“Kunnat tarvitsevat kaiken mahdollisen asiantuntemuksen ja osaamisen uudistumiseensa. Ikääntyminen, hyvinvointipalveluiden kustannusten kasvu, ilmastonmuutos ja muut vaikeat ongelmat pakottavat kunnat uudistamaan palveluiden tuotantotapoja.”

Ilmiselvää on, että esimerkiksi ikärakenteestamme johtuva suuri murros on siis kulman takana. Tilanteen luulisi kiinnostavan yrityksiä tarjoamaan joukolla palveluitaan hädässä oleville asiakkaille, eli kunnille. Miksi yritykset eivät kuitenkaan vastaa Kuitusen huutoon ja tarjoa kunnille parasta asiantuntijuuttaan ja osaamistaan? Eikö esimerkiksi uusilla digitaalisilla palveluilla olisi valtava kysyntä sekä valtavat markkinat? Syyttävä sormi kohoaa jälleen osoittamaan nykyistä hankintamallia.

Kerrataanpa vielä lyhyesti nykyisen hankintamallin suurimmat epäkohdat, jotka nousevat esiin Kuitusen ja Valovirran tekstissä:

1)  Hankintamalli ei suosi uudistumista, sillä kunnat ostavat pääosin valmiita markkinoilla olevia tuotteita.

2)  Kuntien viranhaltijat pelkäävät avointa vuoropuhelua yritysten kanssa eivätkä halua kertoa keskeneräisistä asioista.

3)  Hankintalaki valitusoikeuksineen on totuttanut painottamaan hankinnoissa hintaa laadun kustannuksella.

4)  Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia päästä mukaan kilpailutuksiin

Suomen yrittäjien laajasta 4300 PK-yrityksen tutkimuksessa (http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/a/tiedotteet/pk-yrittajat-tyytymattomia-kuntien-hankintapolitiikkaan) todetaan:

 “Kuntien hankinnoissa yrittäjiä huolestuttaa eniten se, että kunnat eivät ota huomioon pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua kuntien tarjouskilpailuihin.”

— Jos kunnat haluavat säilyttää elinvoimansa, pk-yritykset pitää ottaa kunnolla mukaan tarjouskilpailuihin, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala vaatii.”

Nyt olemme siis selvillä kuntien nykytilanteesta ja ongelmista. Tässä vaiheessa on syytä lopettaa synkistely ja peräpeiliin tuijotus ja ryhtyä toimeen ratkaisun löytämiseksi.

Kuitunen ja Valovirta esittävät omassa tekstissään ratkaisuiksi:

1) Kuntien on muutettava palvelujen ja tuotteiden hankintatapoja, jotta yritykset innostuisivat tuottamaan uusia ratkaisuja kuntien tarpeisiin.

2) Jotta esteet saataisiin purettua, kuntien tulisi kertoa kehitystarpeistaan nykyistä aiemmin. Jos kunta viestii tarpeistaan vasta hankintailmoituksessa, yritysten on myöhäistä kehittää uusia ratkaisuja.

3) Kuntien tulee myös aktiivisesti etsiä uusia ratkaisuja. Esimerkiksi Mikkelin kaupunki pyysi viime syksynä yrityksiltä ja kuntalaisilta ehdotuksia siitä, miten kunnan tuottavuutta ja kuntalaisten arjen sujuvuutta voitaisiin parantaa digitaalisilla palveluilla.

Hankintaan liittyi avoin kilpailu, johon saatiin lähes 90 esitystä. Palautteen perusteella yritykset kokivat menettelyn kannustavaksi lähinnä siksi, että kaupunki sitoutui hankkimaan parhaat ratkaisut ja osallistumaan tarvittaessa yhteisiin tuotekehityshankkeisiin.
4) Uusia ratkaisuja on lisäksi kokeiltava palvelujen käyttäjien kanssa. Tämä parantaa tuotteen laatua. Samalla kunnalla on mahdollisuus valmistella hankinta siten, että käyttäjien tarpeet otetaan huomioon.
5) Hankinnan kohde tulisi määritellä sen mukaan, millainen lopputulos halutaan. Kunnan tulisi siis ostaa tuote tai palvelu, jonka suorituskyky ja vaikutukset vastaavat haluttua tulosta. Näin syntyy tilaa uudistumiselle.

”Ratkaisu vaatii avoimuutta, yhteistyötä, viestintää, hankintamallin rohkeaa uudistamista ja käyttäjien osallistamista.”

Palataanpa vielä alkuperäiseen kysymykseen:

“Kuinka Digitalist Network voisi auttaa kuntia ja kuinka kunta voisi hyötyä Digitalist Network verkoston osaamisesta?”

Pääsihteeri Tolvanen kuvaa omaa visiotaan (http://villetolvanen.com/2014/05/04/avoimuus-uusi-oljy/) Digitalist Networkista näin:

“Unelmissa siintää periaatteessa globaali arvoverkosto, joka yhdistää digitaalisten ratkaisujen osaajat, näkijät, tekijät ja ostajat. “

”En varmaankaan ole ainoa, joka näkee ja kokee, että Digitalist Networkin visio kohtaa kuntasektorin tarpeet. Haastankin nyt yhteisöä esittämään vastauksia otsikon kysymykseen!”

P.S 1 Työ- ja elinkeinoministeriössä on parhaillaan käynnissä hankintalain uudistus: (http://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiskirjearkisto/uutiskirje_17.4.2014/kansalaiskeskustelu_hankintalaista_hinta_maaraa_liikaa.114890.news)

P.S 2 Solita on käynnistänyt Think Tank 2 ryhmän, joka pureutuu julkishallinnon ongelmiin (http://www.solita.fi/solitan-uusi-think-tank-keskittyy-julkishallinnon-digitalisoitumiseen/)

P.S 3 6 Aika – Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. http://6aika.fi/

More from Perttu Ahvenainen