Antti Sipilä // August 10 2015

Luova yhteispeli syö ketterät aamupalaksi

Pari syytä miksi en käytä ketterä – sanaa mielelläni:

  • Ketterässä on epätoivon makua. Ketterästi kumarretaan joka suuntaan, jos sieltä olisi pari euroa saatavilla.
  • Ketterä tekee kaiken nopeasti – mikä on tosi hyvä juttu. Mutta välittääkö ketterä, tai muistaako miksi on tekemässä jotain?

Ketteryys on asiallinen saarna isoille ja jähmeille organisaatiolle. Mutta onko niitä isoja ja jähmeitä oikeasti enää olemassa? Taitavat olla satuolentoja jotka antavat tekosyyn omalle, siis suhteellisen kevyelle jähmeilylle. 🙂 On aika siirtyä eteenpäin!

Muodikas ja toimivaksi havaittu start-up tekemisen prosessi: Kokeillaan, mitataan ja muutetaan toimintaa asiakastiedon mukaan – sopii vaarallisen hyvin yhteen ketteryyden dogman kanssa. Näistä ajatusmalleista voi saada hyvän syyn olla ajattelematta itse ja lipsahtaa heppoiseen häsläämiseen. Ketteryys ei urheilussakaan tule itsestään, vaan on jatkuvan ja luovan harjoittelun (tarkoittaa, että ajatellaan luovasti mitä ja miten harjoitellaan) tulosta.

Mitä tilalle?

Olen vetänyt yli sata videoprojektia ja pari rakennus- ja IT-projektia siinä sivussa. Niistä olen oppinut, että työn laatu kasvaa sitä mukaan, kun mukana olevat ihmiset saavat mahdollisuuden toteuttaa itseään niin, että saadaan aikaan luova yhteispeli, missä jokainen voi tehdä sen, missä on paras. Hyväksytään se, että kaikilla on vajaa osaaminen ja tietämys suhteessa kokonaisuuteen, joten kannustetaan ja autetaan toisia ja poimitaan matkan varrella se ratkaisu joka on paras, vaikka se olisi jonkun muun idea. Vaaditaan parasta mahdollista joka kohdassa, koska halutaan paras mahdollinen tulos. Johtajalle se tarkoittaa mahdollistavaa palvelua ja hyvien tekijöiden rauhaan jättämistä.

Hieno ajatus ei riitä. Tarvitset tarinan.

Hyvään tarinaan, ja sen hyvään toteutukseen, niin, että tarina paranee sen jokaisessa toteutuksen vaiheessa – tarvitaan usean ihmisen luovaa, arvostavaa ja rakastavaa yhteispeliä. Kukaan ei tee sitä yksin. Se vaatii, että haetaan jossain vaiheessa se hetki, missä voidaan kuunnella toisiamme, jotta voidaan painaa yhteistä juttua eteenpäin, vaikka työskenneltäisiin eri puolilla planeettaa.

Luovuus on yhteispelin yhteydessä avainsana siksi, että juuri oman uniikin luovuuden käyttämisen mahdollisuus motivoi oikeanlaisia A-luokan tekijöitä.

Luovuuden käyttö ei rajoitu mihinkään ammattiin. Se motivoi kaikkia sähköasentajasta graafikkoon.

Mahdollisuudet luovuuden käyttöön täytyy luoda ja antaa tekijöiden tehdä työtään, eli luoda rauhassa.

Luova yhteispeli ei kunnioita rooleja tai titteleitä

Minulle käy nykyisin yhä useammin niin, että asiakkaalla tai toisella tiimin jäsenellä on parempi ratkaisu antaa käsillä olevaan kohtaan kuin minulla. Joskus olisin vastaavassa tilanteessa kokenut itseni uhatuksi. Tänään riemuitsen joka kerta kun niin käy kolmesta syystä:

  1. Tiedän, että hyvän ajatuksen saanut ihminen iloitsee kun hänen panoksensa tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Iloitsen pelkästään hänen ilostaan!
  2. Parempi on parempi, ei ole mitään järkeä tai mahdollisuutta olla käyttämättä parempaa. Selkeää!
  3. Parempi idea joltain toiselta on varma indikaatio siitä, että luova yhteispeli toimii projektissa juuri tällä hetkellä. Mahtavaa!

Tulos

Luovan yhteispelin lopputulos on se mitä ketterä hakee pelaamalla uhkapeliä kokemattomien tekijöiden kanssa – yrittäen onnistua vahingossa, tai mikromanageeraamalla kaiken itse. Paras mahdollinen tulos suhteessa panostuksiin.

More from Antti Sipilä