Mari Rihti // January 03 2018

Markkinointi 2030: mainostaja tunnistaa pienimmätkin mielitekosi äänensävystäsi ja kehonkielestäsi

Loppuvuosi 2017 piti sisällään erilaisia ennustuksia siitä, mitä on markkinointi vuonna 2018. Kovin suuriin yllätyksiin en itse törmännyt – videot, yhteiskunnalliset kannanotot, virtuaali- ja lisätty todellisuus, vaikuttajamarkkinointi – näistä ja muista ilmiöistä on puhuttu jo aiemmin. Yritän olla kopioimatta muiden ennustuksia, joten tässäpä visioni hieman pidemmälle tähtäimelle. Mitä on markkinointi vuonna 2025 tai 2030?

Orwellilainen kauhuskenaario näyttää käyvän monellakin tapaa toteen. Teknologiajätit ja myös pienemmät mainostajat tietävät jo melko tarkalleen liikkeemme verkossa ja pystyvät ennakoimaan, mistä olemme kiinnostuneita, sekä jahtaamaan meitä retargetoinnin avulla pitkin verkon reunoja. Mutta entä kun kehoomme upotettu siru tai ranteessamme oleva mittari tietää muun muassa jokaisen fyysisen askeleemme, sydämen sykkeen, verenpaineen, hemoglobiinin ja edellisyönä nukuttujen tuntien määrän?

Sisäinen mainostajani näkee jo vision siitä, mihin kaikkeen data taipuu: suklaa- tai sänkymainos huonosti nukkuneelle, superfoodia ja urheilukeskuksen tarjous, kun veriarvosi ovat huonot. Ja mikä markkinarako onkaan ihmisessä, joka on datan perusteella stressaantunut!

Omaa dataa ei tietenkään ole pakko jakaa yritysten hyödynnettäväksi. Teknologiajäteillä kuitenkin näyttää olevan tapana ujuttautua ovelasti elämäämme ja kerätä meistä tietoja, joita ilomielin niille jaamme – täysin ilmaiseksi. Veikkaan, että tulevaisuudessa palveluntuottajat tulevat todennäköisesti tarjoamaan vastineeksi datasta jotakin niin houkuttelevaa, että suuri osa ihmisistä antaa terveystietonsa, tai ainakin osan niistä, yritysten käyttöön. Terveysteknologia on mielestäni lähtökohtaisesti hyvä asia, sillä sen avulla pystytään todennäköisesti ennaltaehkäisemään tautien kehittymistä jo varhaisessa vaiheessa. Eri asia sitten on, kenelle haluamme dataamme jakaa terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi.

Ehkä yksi pahimmista skenaarioista on niin sanottu hypertodellisuus, josta saa esimakua alla olevasta videosta. Ahdistuin syvästi ensimmäisen puolen minuutin aikana. Jos aivomme eivät kestä nykyistä infoähkyä, miten ne tulevat kestämään hypertodellisuuden? Markkinointihörhönä näen toisaalta esimerkiksi lisätyn ja virtuaalitodellisuuden tuovan melkoista syvyyttä mainoksiin. Ajattelepa silmiesi eteen vaikkapa hologrammi Vaatehuoneen Simosta – näky piirtyisi verkkokalvoillesi todennäköisesti ikuisiksi ajoiksi.

Vakavasti puhuen uuden sukupolven VR- ja AR-ratkaisut tulevat olemaan huikeita, etenkin kun puhumme maailman parhaista, isolla rahalla ja ajatuksella tuotetuista mainoselokuvista, jotka jo nykytekniikalla onnistuvat nostamaan ainakin minun ihoni parhaimmillaan kananlihalle. Parhaat mainostajat tulevat niiden avulla ostamaan sielumme sekä ujuttautumaan sydämiimme luoden meistä brändiin hurahtaneita uskovaisia. Ajattele esimerkiksi, kuinka paljon lahjoittajia saa hyväntekeväisyysjärjestö, joka vie potentiaaliset lahjoittajat erittäin aidontuntuiselle virtuaalivierailulle pakolaisleirille tai Afrikan köyhimpään kylään?

Isoveli valvoo ja kohdentaa mainoksia oikeaan aikaan, oikeassa paikassa

Entä mitä tapahtuu sitten, kun kaikkialla on Minority Report -elokuvan tapaan skannereita, jotka tunnistavat ihmiset esimerkiksi iiriksestä ja pystyvät tarjoamaan heille personoitua tietoa ja tarjouksia? Mainostajan märässä unessa skanneri tunnistaa pienimmätkin mikroilmeet, ja tekoäly hyödyntää kerättyä tietoa vaikkapa lisätyn todellisuuden keinoin ihmisen liikkuessa kaupungilla. Onpas nälkä, mutta ei hätää – naamasi eteen läjähtää kulman takana sijaitsevan ravintolan tarjous. Suru puserossa? Onneksi cocktailbaarissa on happy hour ja toisaalta tavaratalon vaateosastolta saa juuri nyt 15 prosentin alennuksen. Lisäksi siellä näyttää olevan tarjouksessa ne kengät, joita sovitit viime viikolla virtuaalisessa sovituskopissa kotisohvalta käsin.

Oikeastaan ihmisten tunnetilojen tulkitseminen ei edellytä scifi-elokuvien kaltaista valvontayhteiskuntaa. Älypuhelimien ja -asusteiden on ennakoitu tulevaisuudessa pystyvän tulkitsemaan kantajansa mielentiloja esimerkiksi kehonkielestä ja äänensävystä. Odotan jo mielenkiinnolla, millaista mainontaa sosiaalinen media ja erilaiset verkkopalvelut syöttävät minulle vaikkapa PMS-oireiden aikana.

Matkan varrella oleva huoltoasema tietää kaiken autostasi

Autoistakin saattaa tulla liikkuvia mainosalustoja, kun ihmiskuljettajat poistuvat ratin takaa matkustajiksi. Mitäpä sitä ihminen tekisi vaikkapa itseajavan auton kyydissä matkalla Helsingistä Rovaniemelle, ellei kuluttaisi erilaisia kaupallisia sisältöjä ja tietysti striimauspalveluita laidasta laitaan. Kymmenen kilometriä ennen paikallisen ABC:n liittymää silmiesi eteen pamahtaa mainos huoltamon maukkaasta lounasbuffetista. Haluat tietysti myös hakea matkaevääksi tarjouksessa olevan karkkipussin huoltoaseman ruokakaupasta, mistä autosi on sinua ystävällisesti informoinut. Samalla vaihdat autoon öljyt, sillä sekä autosi että huoltoasema tietävät, että nyt on sen aika.

In the road

Älykodissakaan tuskin pääsee rauhaan infoähkyltä ja loputtomalta mainostulvalta. Puolityhjä jääkaappisi pälpättää lähikaupan ruokatarjouksia tai vaihtoehtoisesti esittää ne jonkinlaisena hologrammina, kun yrität rauhoittua ja lukea päivän lehteä älylaitteellasi. Kahvinkeitin huutaa huoltoa, ja huonekasvisi ovat täysin varmoja siitä, että ne tarvitsevat vastikään markkinoille tullutta lisäravinnetta, jota löytyy kätevästi läheisestä kukkakaupasta kotiin toimitettuna. Toki voisit hiljentää kodin esineet ja laitteet, mutta toisaalta silloin jäisit ilman palveluntuottajien tarjoamia alennuskuponkeja ja bonuksia.

Ajatelkaa, miten kohdennettua mainontaa tulemme tulevaisuudessa saamaan. Hyvästi massamarkkinointi, tervetuloa yksilötasolle kohdennetut, mikroilmeisiin ja verenkuvaan pohjautuvat viestit, jotka tunkevat tajuntaamme ympäri vuorokauden! Odotan innolla uuden sukupolven virtuaalitodellisuusratkaisuja ja viestejä, jotka kolahtavat juuri minuun. Vähemmän innokkaasti suhtaudun potentiaaliseen infoähkyyn sekä arkaluontoisten tietojeni luovuttamiseen mainostajien käsiin.

P.S. EU:n uusi tietosuoja-asetus, GDPR, määrittelee tarkasti, mitä tietoja yritykset saavat asiakkaistaan kerätä. Asetus on yrityksille suuri bisnes- ja PR-mahdollisuus – lue artikkelista lisää kollegani ajatuksia GDPR:stä.

More from Mari Rihti