Arhi Kivilahti // December 19 2013

Mihin S-ryhmän laiva pitäisi ohjata kaupan karikoissa?

Nyt, kun S-ryhmä on saanut uuden pääjohtajan, on hyvä aika pysähtyä miettimään mitkä ovat hänen keskeisiä haasteitaan? Mitkä ovat ne isot haasteet, joita S-ryhmä itsekin rummutti korostaen tarvetta saada ”uutta verta”? Taavi Heikkilän muodossa ei saatu uutta verta, mutta olisiko S-ryhmä tarvinnutkaan radikaalia uudistajaa talon ulkopuolelta?

Tätä asiaa kannattaa purkaa hieman eri näkökulmista. Ensimmäinen iso kysymys on: olisiko Suomessa ollut montaa potentiaalista ulkopuolista ehdokasta? Ulkomaiset osaajat eivät luultavasti olleet edes todellisia vaihtoehtoja vetämään maakuntien osuuskauppoja. Suomalaisista digi-osaajista harvalla on osaamista, saati vahvaa sellaista, kaupan yrityksen johtamisesta. Olisi ollut varsin iso riski ottaa vetäjä täysin eri alalta. Tosin isot riskit monesti tuottavat myös suurimmat voitot.

S-ryhmän kaltaisen organisaation osalta keskeinen haaste lienee saada osuuskauppojen johto ymmärtämään tarvittavat toimenpiteet. Täysin ulkopuoliselle se olisi luultavasti ollut vielä vaikeampaa kuin ”omalle miehelle” joka tuntee talon tavat. Etenkin, jos aika on vähissä, kuten julkisessa keskustelussa tunnutaan korostavan. Ulkopuoliselle olisi mennyt verraten pitkään ennen kuin hän olisi päässyt sinuiksi talon tavoille.

Ulkopuolinen olisi ollut ymmärrettävämpi valinta, mikäli tilanne olisi jollain tasolla epätoivoinen, kuten Nokialla taannoin. Palavan öljylautan (Elopin kuuluisa bruning platform muistio) kaltaiset ulostulot olisivat luultavasti aiheuttaneet monin paikoin lähinnä hilpeyttä talon sisällä. S-ryhmällä on varmasti isoja haasteita edessään, mutta muutoksen kiireellisyys on ainakin itselleni hieman epäselvää. Verkkokauppa toki kasvaa ja nakertaa pikku hiljaa jopa S-ryhmän kaltaisen jättiläisen asemaa. Se noin 3-4 %, jota verkkokauppa Suomen kaupassa edustanee, ei ole kuitenkaan tarpeellinen syy täyskäännökselle S-ryhmän strategiassa.

Ennemmin yrityksen pitää kirkastaa perusliiketoiminnan suuntaviivat ja varmistaa, että se on kunnossa. Ruokakaupassa S-ryhmällä ei ole isoa akuuttia hätää. Sen sijaan tavarataloissa ongelmat lienevät konkreettisempia. Siinä missä Keskolla on suuria vaikeuksia pysyä S-ryhmän kyydissä, ei Sokoksella tunnu olevaan mitään keinoja haastaa Stockmannia. Nähdäkseni tämä johtuu pitkälti siitä, että tavaratalojen ydinliiketoiminta eroaa vahvasti S-ryhmän muusta toiminnasta. Ruokakauppaan sopii Prisman perusideologia ”pile it high, sell it cheap”. Sokoksen pitääkin pystyä irtautumaan Prismasta ja S-marketista kaikilla tasoilla. Näin se voisi oikeasti alkaa luomaan uudenlaista mielikuvaa laadukkaana ja hyvän asiakaspalvelun tavaratalona keskiluokkaiselle Suomelle, erityisesti siellä missä Stockmann ei ole lainkaan läsnä.

Samalla tavalla kuin tavarataloissa, käyttötavarakaan ei tunnu monilta osin istumaan nykyiseen S-ryhmän ideologiaan. Prisma tai Sokos eivät kumpikaan profiloidu esimerkiksi elektroniikan osaajina ja sitä kautta luontevina paikkoina ostaa niitä. Yksi vaihtoehto olisi rakentaa omat ketjut käyttötavaran puolelle. Sieltä kai suurin kilpailu nytkin tulee käyttötavarassa, erikoisliikkeiltä?

Kun S-ryhmä on saanut perusbisneksen kuntoon, voi verkkokauppakin toimia. Siitä ei ole S-ryhmän pelastajaksi. Asia menee valitettavasti juuri päinvastoin, eli verkkokauppa tukee hyvää liiketoimintaa.

Taavi Heikkilä korosti ensimmäisissä haastatteluissaan, että S-ryhmän pitää satsata nykyisiin myymälöihin, niiden neliötehokkuuden parantamiseen ja erityisesti asiakaspalvelun korostamiseen niissä. Tässä on mielestäni hyvin kiteytettynä se mitä kaupan pitää tehdä. Verkkokauppa tukee nykyisten neliöiden tehostamista ja palvelee niiden rinnalla. Tällä hetkellä verkkokaupan investoinnit monilta osin ovat vielä varsin vähäisiä. Se ei kuitenkaan ole ongelman ydin.

Nyt kaupalla on korkea aika ryhtyä ottamaan aktiivisia ja määrätietoisia askelia sitoutuneen ylimmän johdon viitoittamaan tulevaisuuteen. Aiempaa laajamittaisemmalla yhteistyöllä kauppa voi itse muokata sitä minkälaiseksi suomalaisen kaupan tulevaisuus muotoutuu. Nyt on aika ryhtyä satsaamaan niihin kyvykkyyksiin, joita kauppa tarvitsee tulevaisuudessa. Mikäli kauppa ei tätä tee nyt, tulevaisuus tulee ennen pitkää ulkomaisen (verkko)kaupan muodossa. Tässä tapauksessa kotimaisen kaupan rooliksi jää mukautua muutokseen. Se on huomattavasti ikävämpi asetelma.

More from Arhi Kivilahti