Ville Tolvanen // August 14 2014

Mitä verkko meille opettaa?

Aina siitä päivästä lähtien kun Apple esitteli meille ensimmäisen kotikäyttöön tarkoitetun tietokoneensa vuonna 1984 olemme saaneet viitteitä siitä mitä älykkäät tietoverkot ja laitteet meille synnyttävät. Auttavat rakentamaan parempaa arkea yhdistämällä eri asioita yhtenäisiksi palveluiksi niin arjessa kuin liiketoiminnassakin. Ensimmäisessäkin tietokoneessa oli hyviä ajatuksia ja ohjelmistoja piirtämiseen, laskemiseen ja tiedon käsittelyyn arjen helpottamiseksi. Apple ajatteli tietokoneen heti kodin keskipisteeksi ja elämänlaadun parantamiseen.

Olemme yhä edelleen aika kaukana ATK:n alkuperäisestä lupauksesta ja ”automaattisesta tietojen käsittelystä”. Silti näemme selvästi miten toimivat päätelaitteet ja nopeat yhteydet rikkovat eri toimialojen liiketoimintamalleja integroimalla niitä paremmiksi palveluiksi. Ensin sähköistyi kommunikaatio sähköpostiksi, tekstiviesteiksi ja langattomiksi puheluiksi. Nyt näyttäisi iso osa mediasta verkottuvan, muuttuvan Spotifyn kaltaiseksi käytä missä, kuinka paljon ja milloin tahansa haluat ja pirstaloivan kuluttajakäyttäytymistä. Seuraavaksi siirtynee iso osa hankinnoista ja ostokäyttäytyminen sähköisen alustan päälle.

Suurin osa digitalisoitumisen vaikutuksia käsittelevistä arvioista julkisuuteen tulee heiltä, joilla on eniten menetettävää liiketoiminnassa.

Suomessa lähes jokainen toimija ja toimiala ”yllättyy” digitalisaation murtaessa niiden toimintamalleja. Jopa sähköiset mediat vähättelivät ensin Youtuben ja Netflixin vaikutuksia ja kummastelevat myöhemmin markkinan muutoksia. Eikö näissä yhtiöissä kukaan aidosti seuraa kuluttajien käyttäymistä ja kansainvälisiä markkinoita? Luulevatko johtajat Suomessa myydyn yli miljoona tablettia kahteen miljonaan kiinteistöön vain hyllyllä makaamaan ja satunnaista surfaamista varten? Ajatteleeko joku todella digitalisoitumisen pysähtyvän arjen tukikappaleeksi satunnaiseen käyttöön ja hyödyntämiseen?

Eniten kummastelen median ja kaupan retoriikkaa digitalisoitumisen vaikutuksista heidän liiketoimintaansa. Yhtiöt puhuvat mainonnan sähköistymisestä vaikkei kukaan pysty selittämään mihin maksettua mainontaa verkossa todellisuudessa tarvitaan.

Jos Googlen näytöt ovat ilmaisia, miten journalismiin perustuvat mediat ajattelevat saavansa rahaa pelkän loputtoman inventaarin näyttämisestä?

Kun maailma on täynnä esimerkkejä miten tietokone- tai verkko integroi vaikkapa pankin palvelut yhdeksi palvelukokemukseksi verkkopankissa tai musiikin rajattomaksi palvelumaailmaksi ihmettelen suuresi, mikseivät media tai kauppa avoimesti ja aktiivisesti viesti uusien liiketoimintamallien kehittämisestä tai löytämisestä yrityksen kasvun ja kannattavuuden turvaamiseksi. Medialla on kaikki mahdollisuudet välittää asiakkuuksia, saada komissioita tai luoda uusia mediatuotteita sponsorointiin, sisältöjen välittämiseen tai markkinointiin. Miksi yritysten johto istuu poteroissa ja odottaa tsunamin tuloa?

Koskaan aikaisemmin ei Suomessakaan ole ollut kuluttajilla enemmän aikaa, rahaa ja päätelaitteita kuluttaa palveluita, tehdä ostoksia tai nauttia mediasta.

Silti katsomme suu auki kuinka liikevaihdot laskevat, palvelukehitys seisoo ja johto perustelee menestyvänsä tuloksia säästöillä aiheuttavilla torjuntavoitoilla. Erikoista on omistajien pitkä pinna höpöttävien johtajien talutusnuorassa. Nyt olisi korkea aika avautua ja tunnistaa uudet mahdollisuudet. Harhaanjohtajien aika alkaa olla lopussa niin mediassa kuin kaupassakin.

Suomi tarvitsee ennakkoluulottomia uudistajia johtamaan uutta aikaa yritysten elämää niin arjessa kuin verkossakin.

More from Ville Tolvanen