Mari Rihti // February 22 2016

Pohjautuuko sisältöstrategiasi dataan, asiakasymmärrykseen vai johonkin muuhun?

Sisältömarkkinoinnin aikakaudella organisaatiosta löytyy ideaalitilanteessa paljon innokkaita sisällöntuottajia, jotka suoltavat blogikirjoituksia, videoita ja muuta materiaalia julkaistavaksi.

Sisällöntuotannon tulisi kuitenkin aina pohjautua sisältöstrategiaan, jotta se on aidosti hyödyllinen ja tuottava. Tuottamaton sisältö on resurssien tuhlaamista.

Sisältöjen tavoitteena tulisi olla kiinnostuksen herättäminen yrityksen tuotteita tai palveluita kohtaan ja kassakoneen kilahdus. Myös nykyasiakkaiden nurturointi on tärkeää. Toimiakseen sisältöstrategia edellyttää asiakasymmärrystä. On hankalaa tuottaa sisältöjä, jos ei tiedä, mikä asiakasta askarruttaa, ilahduttaa ja kiinnostaa. Asiakasymmärrystä voi kasvattaa sekä keskustelemalla yrityksen asiakasrajapinnassa työskentelevien että asiakkaiden kanssa. Asiakasymmärryksen yhtenä tavoitteena on ymmärtää asiakkaan ostopolun eri vaiheet sekä asiakkaan tarpeet kussakin vaiheessa: awareness, consideration, activate sekä nurture.

Asiakasymmärryksen tulee luonnollisesti linkittyä yrityksen liiketoimintaan. Siten myös organisaation oman ydinosaamisen tunnistaminen on tärkeää, kun strategiaa lähdetään luomaan. Liiketoimintajohdon tulee antaa oma panoksensa sisältöstrategiaan ja määritellä sen painopistealueet kasvutavoitteisiin sekä yrityksen strategiaan pohjautuen.

Data luo pohjan löydettävyydelle

Kun asiakasymmärrys ja ostopolku ovat hanskassa, strategian tulee myös pureutua löydettävyyteen. Tässä vaiheessa data astelee mukaan framille. Inspiroivalla sisällöllä ei tee mitään, jos sitä ei kukaan löydä. Yrityksen tulee määritellä sille tärkeät hakutermit, joilla se haluaa erottautua ja tulla esille hakukoneissa. Hakutermien tulee luonnollisesti olla sellaisia, että niillä on riittävästi hakuvolyymia. Yksi haku kuukaudessa ei vielä räjäytä pottia.

Sisällöntuotannon tulee vastata löydettävyyden haasteisiin. Tuotetun sisällön tulee otsikkoa myöten tukea löydettävyyttä, samoin kuin teknisten toteutusten esimerkiksi yrityksen kotisivuilla tai blogissa. Samalla täytyy pitää mielessä asiakasymmärrys eli sisällön tulee olla kohderyhmälle aidosti kiinnostavaa, hyödyllistä ja tunteita herättävää. Myös kilpailijaseuranta on tärkeää hakukonesijoituksia kartoitettaessa. Omasta sekä kilpailijoiden sijoituksista kannattaa pysyä kärryillä koko ajan.

Hyvä strategia pitää sisällään myös vaikuttaja-analyysin, jossa kartoitetaan, ketkä tuottavat sisältöä samasta aiheesta ja jakavat sitä esimerkiksi Twitterissä tai muissa some-kanavissa. Sisältöä voidaan tuottaa ja jakaa suosittujen vaikuttajien kanssa yhteistyössä, ja heidän kauttaan on mahdollista saada uskottavuutta ja näkyvyyttä omille sisällöille ja siten myös yrityksen tuote- tai palvelutarjoomalle. Myös partneroituminen muiden yritysten kanssa kannattaa, jos nämä eivät ole suoria kilpailijoita. Tällöin kaikkea sisältöä ei tarvitse välttämättä tuottaa itse, mikä säästää resursseja.

Sisältömarkkinointi ja -strategia koostuvat useista eri palasista, jotka edellyttävät monenlaista osaamista organisaatiolta. Strategian luominen ei onnistu päivässä, mikäli se halutaan tehdä onnistuneesti ja sen halutaan tuottavan mitattavia tuloksia.

Pelkkä näpertely ei riitä – content war on alkanut, ja siinä pärjäävät vain parhaat sisällöt.

More from Mari Rihti