Mikko Vieri // November 10 2014

Siitä puhe mistä puute

Entistä puolustusministeri Jyri Häkämiestä lainatakseni: Suomen tulevaisuuden kolme keskeisintä uhkaa ovat dialogi, dialogi ja dialogi. Lähinnä sen puute.

Unohdetaan hetkeksi juhlapuheet, korulauseet ja strategiat. Niissä asiat ovat yleisesti ottaen varmaankin hyvin. Mutta onko todellisuus ehkä sittenkin tätä arkisempi? Onko meidän organisaatio tai yritys oikeasti vuorovaikutteinen? Sisäisesti ja ulkoisesti. Käydäänkö meillä asiakasdialogia? Puhutaanko yrityksen sisällä vaikeistakin asioista avoimesti? Kannustetaanko siihen? Kuunteleeko tuotekehitys asiakaskokemuksen ääntä? Seuraako markkinointi aikaansa, kuuntelee herkällä korvalla asiakkaita ja reagoi muutoksiin nopeasti?

Dialogissa on lähtökohtaisesti kaksi tasavahvaa toimijaa, joiden yhteispeli sisältää ajatusten vaihtoa eli sekä puhetta, että kuuntelua.

Perimmäisenä tarkoituksena on toisen ymmärtäminen.

Eikö tämä olisi erinomainen lähtökohta myös yritystoiminnalle ja sen kehittämiselle? Suorastaan elinehto. Meillä ei ole ainoastaan tarve kertoa – markkinoida – asiakkaalle tuotetta tai palvelua, vaan meidän on syytä myös kuunnella ja oppia mitä asiakas oikeasti meidän palvelusta ajattelee. Oppia tuntemaan ja räätälöidä palvelu sen perusteella uusiksi! Entistä houkuttelevammaksi.

Kysytään ja kuunnellaan.

Kuunnellaan, vaikka sanoma ei olisikaan balsamia korville.

Entä miten meidän henkilökunta oikein voi tai ajattelee työpaikastaan? Kiinnostaako se meitä? Haluaako johto oikeasti tietää? Kyllä pitäisi. Henkilökunta on yrityksen tärkein viestinviejä ulos ja viestin sisältö riippuu paljolti siitä miten avoin, kannustava ja keskusteleva yrityskulttuuri on. Miten on, ovatko asiat tältä osin kunnossa?

Kysytään ja kuunnellaan. Kuunnellaan, vaikka sanoma ei olisikaan balsamia korville. Parempi käydä vaikea dialogi sisäisesti, kuin ulkoisesti nimettömänä keskustelupalstoilla.

Ruotsalaiset ne kuulemma aina vaan diskuteeraa ja diskuteeraa. Saattaa olla totta. Kuten myös sekin, että sveanmaan yritykset pärjäävät yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia paremmin globaaleilla markkinoilla. En väitä näillä asioilla olevan suoraa yhteyttä, mutta haittaisiko sen testaaminenkaan.

More from Mikko Vieri