Mari Rihti // January 12 2017

Sisältömarkkinointi 2017: avainsanoja ovat teknologia ja vaikuttajamarkkinointi

Aika ennustaa: mitä on sisältömarkkinointi vuonna 2017?

  1. Viime vuonna alkanut kehityssuunta jatkuu: sisällöntuotannosta tulee entistäkin ammattimaisempaa. Yhä useampi yritys suunnittelee kohderyhmäkohtaisia, personoituja ostopolkuja ja kytkee sisältömarkkinoinnin osaksi liiketoiminnan tavoitteita sekä yrityksen strategiaa. Sisällöntuottajiksi palkataan media-alan ammattilaisia.
  1. Ammattimainen sisällöntuotanto herättää mielenkiintoisen kysymyksen: lyökö joku suomalainen brändi itsensä läpi vuoden 2017 aikana mediatalona, jonka nettisivuille tullaan etsimään ja kuluttamaan kiinnostavia, inspiroivia ja hyödyllisiä sisältöjä? Toisin sanoen prospektit ja asiakkaat eivät eksy kuluttamaan sisältöjä pelkästään esimerkiksi somen, uutiskirjeiden ja hakukoneiden kautta, vaan hakeutuvat tarkoituksella niiden pariin samaan tapaan kuin vaikkapa Ylen tai Hesarin nettisivuille.
  1. Kun sisällöntuotanto kasvaa, myös sisältöjen jakelukanavat kehittyvät. Moni yritys käyttää ensisijaisina jakelukanavina somea, erityisesti Facebookia, ja uutiskirjeitä. Brändit eivät lähtökohtaisesti kuitenkaan voi Facebookissa tehdä rajattomasti postauksia päivässä eivätkä myöskään lähettää loputtomasti uutiskirjeitä, jotta ne eivät spämmää seuraajiaan. Yksi kiinnostavimmista uusista sisältöjen jakelukanavista on Natify, joka yhdistelee Account Based Marketing -ajattelua, natiivimainontaa sekä ohjelmallista ostamista.
  1. Yllä mainittu Account Based Marketing kasvattanee suosiotaan erityisesti B2B-organisaatioissa. Sen on todettu tuottavan paremman ROI:n muuhun mainontaan nähden – perustuuhan se erittäin kohdennettuun markkinointiin, joka oikein toteutettuna puree huomattavasti massamarkkinointia paremmin. Muista mainosmuodoista natiivimainontaa tullaan hyödyntämään kasvavassa määrin perinteisen bannerimainonnan kustannuksella.
  1. Markkinoinnin automaatio leviää yhä useampiin organisaatioihin, ja myös muut kuin markkinoinnin ammattilaiset alkavat ymmärtää sen hyödyt. Yritysten tulisi sisäistää, että toisin kuin nimi antaa ymmärtää, markkinoinnista ei tule niin automaattista, että resursseja voitaisiin vähentää. Päinvastoin – ammattimainen sisällöntuotanto, ostopolkujen suunnittelu ja toteuttaminen sekä teknologian hyödyntäminen vaativat taakseen kunnolliset ja osaavat resurssit.
  1. Vaikuttajamarkkinointi lyö itsensä läpi vuoden 2017 aikana tai ainakin sen hyödyntäminen kasvaa merkittävästi. Vaikuttajina voidaan hyödyntää sekä yrityksen sisäisiä että ulkoisia persoonia. Sisäisten vaikuttajien avulla voidaan saavuttaa hyvää ja uskottavaa näkyvyyttä, joka hyvin toteutettuna saattaa tuoda säästöjä mediabudjettiin. Ulkoisten vaikuttajien valjastaminen B2B-organisaatioiden käyttöön on Suomessa vielä haaste.

Näkyviä yritysmaailman vaikuttajia, jotka vieläpä olisivat valmiita myymään omaa media-arvoaan yritysten käyttöön, on rajallisesti. Myös tubettaminen B2B-genressä on toistaiseksi varsin näkymätöntä Suomessa.

  1. Tekoälyä ja botteja ryhdytään hyödyntämään markkinoinnissa. Tekoäly tuskin lyö itseään läpi Suomessa kuluvan vuoden aikana. Odotan silti innolla virtuaalista markkinointianalyytikkoani, joka muun muassa analysoi puolestani niin verkkosivu- kuin some-statistiikkaa, tekee A/B-testausta, ehdottaa dataan pohjautuen toimivia otsikoita ja luo tekemiensä analyysien pohjalta toimenpide-ehdotuksia, kanavastrategioita ja selkeitä dashboardeja.
  1. Viimeisenä muttei vähäisimpänä: Virtuaali- ja lisättyä todellisuutta ryhdytään yhä enemmän hyödyntämään markkinoinnin ja myynnin tukena. Esimerkiksi rakennuttajat pystyvät lisätyn todellisuuden avulla havainnollistamaan, miltä vaikkapa rakennus ja sen ympäristö tulevat näyttämään valmiina. Kiinteistönvälittäjille löytyy jo virtuaalimaailman sovelluksia, jotka vievät potentiaalisen ostajan sisälle asuntoon tai kiinteistöön mistä päin maailmaa tahansa.

 

Mitä jos veisit asiakkaasi vaikkapa kansainväliseen huippuseminaariin virtuaalisesti? Nokia kokeili Soneran nettiyhteyttä hyödyntäen vastaavaa toteutusta Slushissa, jossa yksi esiintymislavoista oli varustettu 360-kameralla. Katsoja pääsi VR-lasit ja kuulokkeet päässään katsomaan lavan esityksiä toisesta tilasta käsin ja seisoi virtuaalimaailmassa käytännössä lavalla esiintyjän vieressä kuunnellen esitystä ja katsellen 360-näkymää ympärilleen.

More from Mari Rihti