Ossi Lindroos // December 12 2014

Sopeudu tai kuole – digitaalinen menestys vaatii uudenlaisen otteen

Kirjoitin muutama viikko sitten hopealuodeista digitaalista liiketoimintaa kehitettäessä tai ylipäätään digitaalisuutta hyödynnettäessä. Toinen teemoista kaipaa mielestäni lisää lihaa luidensa ympärille. Digitalisoituminen on edennyt monella toimialalla ja monessa yrityksessä viimein sanoista tekoihin. Höttöiset yläpilviunelmat ovat vaihtuneet pragmaattisen raa’aksi työnteoksi ja monessa yrityksessä on alettu pohtia digiajan palveluiden kehittämisen tapaa ja organisoitumista palvelukehityksen ympärille. Organisoituminen on kokonaan oman tarinansa kokoinen teema, joten keskityn tässä digitaalisten palveluiden kehittämisen tapaan ja sivuutan organisaatiorakenteet, osaamiset, sun muut joutavat.

Meille Solitassa on pitkään ollut jo selvää, että digitaalisten palveluiden kehittäminen vaatii aivan erilaista toimintamallia kuin monessa organisaatiossa on perinteisesti totuttu. Eniten tämä osuu niihin organisaation osiin, joiden vastuulla on digitaalisten palveluiden rakentaminen ja palveluiden operointi. Monessa yrityksessä poisoppimisen matka vanhasta maailmasta on pitkä ja karikkoinen.

Digitaalinen menestys vaatii kaksitahtisen koneen

Tutkimusyhtiö Gartner jakaa palveluiden kehittämisen osuvasti kolmeen eri luokkaan, vapaasti suomennettuna nämä ovat: perusjärjestelmät (systems of record), kilpailuetua luovat sovellukset (systems of differentiation) ja kokeelliset sovellukset (systems of innovation). Näitä sovelluksia voisi kuvata karkeasti tehokkuutta tai kustannushyötyjä luoviksi järjestelmiksi tai uutta liiketoimintaa tai palveluja synnyttäviksi järjestelmiksi. Liian monessa organisaatiossa digitaalisten palveluiden kehittäminen nojaa yhä tapaan, jolla aikanaan rakennettiin vaikkapa toiminnanohjauksen ratkaisuja tai laskutusjärjestelmiä. Menestyviä digitaalisia palveluita ei voi rakentaa tällä toimintamallilla. Älkää tulkitko tätä väärin, nyt ei ole kysymys klassisesta ketterä kehitys vs. vesiputousmalli -pohdinnasta, vaan kertaluokkaa isommasta muutoksesta ja sen tarpeesta.

Yhtäkään digitaalista menestyskonseptia ei rakenneta ilman konkreettisia tavoitteita sekä syvällistä asiakasymmärrystä

Yhtäkään menestyvää digitaalista ratkaisua ei voi rakentaa ilman, että ratkaisun tai palvelun kehittäminen johdetaan asiakkaasta ja hänen tarpeistaan. Yhtäkään menestyvää digitaalista palvelua ei voida rakentaa ilman kunnollista asiakasymmärrystä. Yhtäkään menestyvää digitaalista palvelua ei voi rakentaa niin, että sen kehittäminen lopetetaan käyttöönottohetkellä. Yhtäkään menestyvää digitaalista palvelua ei voi rakentaa ilman, että sen performanssia suhteessa alussa sovittuihin liiketaloudellisiin tavoitteisiin pyritään johdonmukaisesti parantamaan. Ylipäänsä yhtäkään menestyvää digitaalista palvelua ei voi rakentaa, ilman, että palvelulla on mitattavat tavoitteet. Yksinkertaisia ja jopa naiveja esimerkkejä kaikki, eikö vaan? Kuitenkin niin arkipäiväisiä haasteita todella monessa yrityksessä vielä tänäänkin.

Jalka pois jarrulta IT-miehet

Tietyllä tavalla muutos on suurin IT-organisaatioissa. Ne keskittyivät pitkään perustietotekniikan teollistamiseen sekä suurten tietojärjestelmien käyttöönottamiseen (systems of record), uusi aika vaatii kuitenkin tämän ‘pitkäiskuisen pajavasaran’ rinnalle kokonaan uudenlaisen johtamismallin. Onkin melko selvää, että yritysten IT-organisaatioissa ollaan astumassa kahden eri moodin aikaan.

Samaan aikaan pidetään raskassoutuisemmalla tuotannollisella palveluprosessilla ratkaisuita elinvoimaisena ja toisaalta hyvin ketterällä toimintamallilla pyritään luomaan uutta digitaalista liiketoimintaa. Ne organisaatiot, jotka aidosti lähtevät eriyttämään näitä kahta toimintakulttuuria mahdollisimman nopeasti, ovat väistämättä valmiimpia ottamaan vastaan yhtäältä digitalisaation haasteet, toisaalta hyödyntämään sen mahdollisuudet.

Monessa organisaatiossa on edessä kipeä muutoksen matka, jossa vanhoista luutuneista käsityksistä, toimintamalleista ja jopa vallasta pitää pystyä päästämään irti.

Digitaalisessa liiketoiminnassa valta kun on asiakkaalla.

More from Ossi Lindroos