Tommi Hermunen // November 05 2013

Sosiaalisen median yli- ja aliarvostus: VR ja arabikevät

Mitä yhteistä on valtion monopolilla ja Hosni Mubarakilla?

Väitän, että sosiaalinen media ja maailman digitalisoituminen ovat näkökulmasta riippuen joko yli- tai aliarvostettuja. Väitän myös, ettei suurin osa ymmärrä mediapelin ja propagandan merkitystä – eikä varsinkaan niiden takana piilevien ilmiöiden todellista mittakaavaa. Otetaan kaksi esimerkkiä: VR ja arabikevät.

Kaksi viikkoa sitten tarvitsin VR:n asiakaspalvelua. Jonotin puhelinpalveluun noin varttitunnin, kunnes juna saapui ja katkaisin puhelun. Junassa kännykän kuuluvuus on tunnetusti heikko. Koska en ole Facebookissa, etsin apua Twitteristä.

VR ei ollut Twitterissä. Päätin tehdä asialle jotain.

Vastaanotto oli juuri sitä, mitä odotinkin. Hyvä VR, hienoa itseironiaa, tervetuloa!

VR:n varjotili tavoitti kolmessa päivässä 5 % niistä noin 30 000 suomalaisesta, jotka käyttävät Twitteriä viikottain. Toisella viikolla tili tavoitti jo lähes 10 % aktiivisista käyttäjistä. Vertailun vuoksi: VR on tavoittanut Facebookissa viidessä vuodessa 2,6 % Suomen 2,1 miljoonasta aktiivisesta Facebook-käyttäjästä.

 

@ValtionRautatie noteerattiin parissa päivässä ainakin Radio Helsingissä, YLEX:ssä ja YLE Uutisten Suorassa linjassa.

 

Mitä teki VR? Viestintäpäällikkö Mika Heijari kertoi YLEX-haastattelussa, ettei VR ole aloittamassa twiittauksia. Haastattelussa hän nosti esiin VR:n profiilin Google+ -palvelussa, VR:n oman Junablogin (jonka lokakuun blogimerkinnät eivät ole saaneet yhtään kommenttia), sekä kuulemma suositun Junat kartalla -palvelun, jonka mukaan junat ajavat Helsingin päärautatieasemalla 328 kilometrin tuntinopeudella.

Seuraavana päivänä VR onneksi alkoi kysellä, Facebookissa tosin, pitäisikö VR:n olla Twitterissä. Samaan aikaan viestintäpäällikkö Heijari keskittyi olennaiseen:

Varjotilin avaamisesta on nyt kulunut kaksi viikkoa. Onko VR niin suuri jättiläinen, että sillä on varaa kääntää selkänsä sosiaaliselle medialle?

 

Egyptissä miljoonat ihmiset kokoontuivat Tahririn aukiolle osoittamaan mieltään presidentti Hosni Mubarakia vastaan alkuvuodesta 2011. Egyptin poliisi ei uskaltanut tulittaa aukiolle majoittuneita ja ahkerasti bloggaavia mielenosoittajia koko maailman katsellessa. Kumoukselle annettiin länsimaissa nimi Arabikevät, ja sitä pidettiin malliesimerkkinä sosiaalisen median murskaavasta vallasta.

Propagandasodan voittivat he, jotka jakoivat eniten kuvia ja vastasivat nopeimmin toimittajien kysymyksiin. 18 vuorokautta kestäneiden mellakoiden jälkeen presidentti Mubarak ilmoitti erostaan, hallittuaan maata 30 vuotta. Arabikevään mediapelin voittivat sosiaalisessa mediassa aktiiviset toimijat: tavalliset kansalaiset ja tavalliset toimittajat.

Länsimaisissa medioissa sosiaalisen median merkitys Arabikevään synnyssä sai vähintään yhtä paljon huomiota kuin kumoukseen johtaneet taustatekijät. Puhuttiin Twitter-vallankumouksesta. Some oli voittanut sodan vääryyttä vastaan, vaikkei suurin osa tiennytkään mistä vääryydestä oli kyse.

Sosiaalinen media antaa ilmiöille todellisuuttaa suuremmat mittasuhteet. Lisäksi sosiaalinen media on seksikästä: on kiva ajatus, että sosiaalinen media yhdisti sorretun kansan ja vapautti sen diktaattorin ikeestä. Pienen taistelu suurta ja pahaa vastaan on houkutteleva tarina.

Kuinka Twitter keräsi miljoonat ihmiset kaduille, jos Egyptin valtio oli katkaissut nettiyhteydet koko maasta? Jos Washingtonissa asuvaa egyptiläistä toimittajaa on uskominen, sosiaalisen median merkitys arabikevään tapahtumiin oli lähinnä ulkoisessa viestinnässä. Vuonna 2011 vain viidellä prosentilla egyptiläisistä oli käytössä maailman suosituin sosiaalisen median palvelu, Facebook. Samaan aikaan vain hallituksella ja ulkomaalaisilla toimittajilla oli säännöllinen pääsy nettiin.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää, varsinkaan internetissä.

Voidaan väittää, että lähes 10 % suomalaisista haluaa seurata VR:ää Twitteristä, sillä lähes joka kymmenes aktiivinen Twitter-käyttäjä seuraa @ValtionRautatie-tiliä. Aivan yhtä hyvin voidaan väittää, että ne 5 440 000 suomalaista jotka eivät seuraa, eivät halua VR:ää Twitteriin. Täytyy muistaa, että harvat puhuvat niidenkin suilla, jotka eivät ole läsnä.

Digitalisoitumisen ammattilaisen on tärkeää ymmärtää kolikon molemmat puolet. Sosiaalisessa mediassa on helppo tehdä näyttäviä tempauksia ja saada suurta näkyvyyttä. Tähän perustuu moni sosiaalisen median projekti. Samaan aikaan ammattilaisen täytyy kuitenkin muistaa pitää pää kylmänä ja arvioida ilmiöitä oikeassa mittakaavassa: kuinka suuri on todellinen kansanliike ilmiön taustalla? Entä kuinka suuri on sosiaalisen median osuus ilmiön luomisessa?

Lue lisää: VR Twitter pikaopas >

 

Tommi Hermunen

Kirjoittaja on utelias.

More from Tommi Hermunen