Jere Teutari // November 16 2017

Suomi – tuo digiapuluokan priimus

Jere Teutari

VP, Commercial Development, MTV Next at MTV Oy

Peilaan ajatuksiani Boston Consulting Groupin hiljattain julkaisemaan raporttiin Suomea uhkaavasta digilamasta. Siinä todettiin kutakuinkin seuraavaa: meillä on kaikki digitalon perustukset valettu kunnolla (infra, osaaminen, strategiat ja visiot), mutta rakennustyöt tökkivät kuin Olkiluodossa konsanaan: strategioita ei toimeenpanna, kunnianhimo puuttuu ja uusia liiketoimintoja ei lähdetä synnyttämään.

 

Olen elämäntilanteestani johtuen tavannut viimeisen kolmen viikon aikana laajan kattauksen suomalaisia yrityksiä ja keskustellut heidän omista ja asiakkaidensa haasteista. Minulle on piirtynyt mieleeni seuraavan kaltainen kansallinen ongelma.

 

Elämme edelleen vahvasti tuotantoyhteiskunnassa. Sen perusta oli vahva tuotannollinen tehokkuus, jossa pääomat oli sidottu koneisiin joita operoitiin ihmisten toimesta. Osaaminen oli koneen käytön hallintaa. Nyt vaikuttaa siltä, että johdamme digiyhteiskuntaa samalla kaavalla. Tämä on johtanut siihen, että olemme investoineet infraan ja sen arvon ulosmittaamisessa olemme apuluokan priimuksia. Osaamme investoida tietokoneisiin, mutta emme osaa rakentaa niiden avulla arvoa. Tästä yksi esimerkki olkoon se, että tuotannonohjausjärjestelmien toimittajilla (esim. SAP) menee paremmin kuin koskaan, mutta suomalaisyhtiöt (esim. Tikkurila, Oriola ja Martela) ovat kunnolla kompuroineet niiden käyttöönotossa https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/suomalaisyhtiot-kompuroivat-it-jarjestelmissaan-mutta-sap-porskuttaa-porssissa-6684742.

 

Vastaavat tarinat ovat toistuneet monessa käymässäni keskustelussa. Tämä on myös mahdollistanut sen, että konsulttibisnes voi paremmin kuin koskaan. Esimerkkinä vaikka asiantuntijayritys Gofore, jonka 2016 tilinpäätöksen mukaan yhtiön liikevaihto oli 18,6MEUR tilikauden tulos 2,1MEUR ja 2017/09 tunnusluvut yritysjärjestelyn jälkeen liikevaihto 22,7MEUR ja tulos 2,9MEUR. Yhtiön listautumisanti merkittiin loppuun valuaatiolla 72MEUR (https://gofore.com/sijoittajat/ ).Tämä kertoo siitä, että digitaalisuuden muutos etenee voimakkaasti asiantuntijayritysten kautta. Ovatko yritykset ulkoistaneet osaamisensa konsulteille? Pyörittävätkö konsultit koneita paperitehtaissa? Eivät.

 

Mitä ajan tällä takaa? Yrityksissä ei ole vielä todellisuudessa viety digiloikkaa eteenpäin. Lenkkarit on ostettu, mutta juoksemaan ei ole viitsitty lähteä. Kävelykin tuntuu vaivalloiselta. Yhtenä ratkaisuna kannattaa alkaa tutkia esimerkiksi yrityksen osaamisia: mikä on perinteisten toimenkuvien ja uusien digitoimenkuvien välinen suhde. Yksinkertaisesti: mikä on digiosaamisten saldoluku yritysten uusista tai korvattavista työpaikoista? Nyrkkisääntönä: jos luku on alle 40%, kannattaa kysyä ollaanko tässä toimeenpanemassa digistrategiaa, jos sellaiselle tielle on päätetty lähteä.

 

Keskusteluissani olen törmännyt myös siihen, että yritysten on vaikea löytää digiosaajia. Maassamme on käynnissä hiljainen rakennemuutos. Digiosaajia kyllä löytyy, mutta he eivät hakeudu enää ’perinteisiin’ yrityksiin. Yksi syy tähän on se, että yritysten todellinen digimuutoshalukkuus ei välity potentiaalisille osaajille. Ei olekaan yllätys, että viime vuosina halutuimmat työpaikat ovat yrityksissä jotka toimivat teknologia-alalla. Tämä puolestaan ruokkii sitä, että asiantuntijat joko perustavat tai hakeutuvat asiantuntijayrityksiin jotka palvelevat yrityksiä digiponnisteluissaan ilman, että joutuisivat vanhassa roikkuvan korporaation digiosastolle tekemään mielestään vähäpätöisiä hommia. Vähäpätöisyys ei tässä kontekstissa tarkoita työntekijää vaan työnantajaa.

 

Mielestäni tässä tilanteessa johtaminen kannattaa yksinkertaistaa: periaatteessa kahteen eri osa-alueeseen: 1. Miten voimme digitalisoimalla nykyistä liiketoimintaamme saada siitä enemmän irti ja  2. Millaista kasvua voimme hakea investoimalla uuteen digitaaliseen liiketoimintaan.

 

Ykköskohtaan vastauksia kannattaa hakea esimerkkikysymyksistä: Olemmeko katsoneet robotisaation ja automaation tuomia mahdollisuuksia? Voimmeko digitalisoida esim. asiakaspalvelua tai toimitusketjua vielä enemmän? Bottom line: miten voimme saavuttaa paremman katteen olemassa olevasta, jotta voimme investoida uuteen digitaaliseen liiketoimintaan?

 

Kakkoskohtaan vastaukset löytynevät tutkailemassa vertikaalisen tai horisontaalisen kasvun mahdollisuuksia: pystymmekö disruptoimaan nykyisessä arvoketjussa jonkun osan esim. alustatalouden lainalaisuuksilla kuten vaikka Jeff Bezos teki arvostetussa The Washington Postissa luomalla heidän julkaisujärjestelmästään liiketoimintaa https://www.arcpublishing.com/?

 

OP:n Reijo Karhinen sanoi sen Hesarin haastattelussa: hänen yrityksestään poistuu tuhansia työpaikkoja digitaalisuuden ansiosta https://www.hs.fi/talous/art-2000005408658.html. Muutos ei tapahdu millekään yritykselle tekemällä sitä talon sisällä. Muutos tapahtuu vasta, kun yrityksen tärkeimmät sidosryhmät: asiakkaat, työntekijät, potentiaaliset työntekijät ja avainkumppanit kokevat sen arjessaan. Tämä vaikuttaa ennen pitkää yritykseen brändiin ja sitä kautta sen arvoon markkinalla. Vain tätä kautta digitaalisuus luo todellista liiketoimintaa.

More from Jere Teutari