Aleksi Kopponen // April 15 2015

Tarvitseeko Suomi IT-ministeriä?

Itsenäinen Suomi on kokenut yhden merkittävän muutoksen, internetin vallankumouksen, jonka aikana nousimme maailman kärkeen.

Elämme nyt uutta digitaalista vallankumousta, teollista internetiä, jossa tekoäly ja automatisaatio integroituvat osaksi huippuunsa viritettyjä koneita, jopa kokonaisia teollisuuslaitoksia.

“JULKISEN SEKTORIN VUOSITTAISET ICT-KULUT OVAT NOIN 1,5 MILJARDIA EUROA”

Tiesittekö, että julkisen sektorin vuosittaiset ICT-kulut ovat noin 1,5 miljardia?!! Pelkästään valtion ICT-kokonaismenot ovat noin 744 milj.€ ja kuntien vastaava luku on noin 830 milj.€. Suurin osa kehittyneiden maiden julkisista sektoreista on reagoinut digitaaliseen vallankumoukseen esimerkiksi robotisaatio-strategialla. Suomen julkinen sektori on valitettavasti jäänyt pahasti jälkeen digitalisaation tuomissa mahdollisuuksissa. Olemme muun muassa menettäneet vuosikymmenen etumatkan muille kehittyneille maille. Esimerkiksi, kun muut maat investoivat robotteihin, Suomessa robottien määrä vähenee. Ruotsilla, kuten monella muulla maalla, on oma IT-ministerinsä.

Julkinen sektorimme ei enää palvele yhteiskuntamme tarpeita nykyisessä muodossaan. Siiloutuneet, ensisijaisesti omaa etuaan ajavat hallintoelimet eivät pysty reagoimaan nyky-yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin riittävän nopeasti.

“JULKINEN SEKTORI PITÄÄ VIRITTÄÄ UUDELLEEN”

Julkinen sektori pitää virittää uudelleen. Miksi Suomeen ei voisi rakentaa yhtenäistä tietojärjestelmää, johon voisi liittää kaikki julkisen sektorin palvelut? Entä, jos kaikki tämä rakennettaisiin avoimen lähdekoodin päälle? Uusien palveluiden kilpailutus, toteutus ja ylläpito olisi helpompaa, nopeampaa ja reilua kaikille yrityksille. Mitä tulee digitalisaatioon, suomalaisten firmojen osaaminen on maailman huippua. Miksi emme hyödyntäisi tätä osaamista enemmän?

Tiivistetysti tämä on Suomen valtion ongelma: asiakas ei ole valtion tarjoamien palveluiden keskiössä. Esimerkiksi, jos käyn yksityisellä lääkärissä, miksi tietoni eivät päivity kuntien potilastietojärjestelmiin?

Digitaalisen Suomen palveluiden infrastruktuurista vastaa valtiovarainministeriön vetämä Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPA) -hanke. KaPA:an on budjetoitu noin 120 miljoonaa euroa, jolla jo uskoisi pääsevän konkretiaan näinkin pienen valtion ICT-infrastruktuurin rakentamisessa. Miksi Viro pystyi rakentamaan yhtenäisen potilastietojärjestelmän 11 miljoonalla eurolla, mutta Suomessa vastaava arvio on 1,8 miljardia euroa? Onko puhtaalta pöydältä aloittaminen niin paljon edullisempaa?

KaPA tulee merkitsemään hallinnon kustannussäästöjä ja tehostamista. Resursseja pystytään kohdentamaan uudelleen toiminnan kehittämiseen ja asiakaspalveluun, eikä nykyiseen tapaan hallinnon ylläpitämiseen, valvontaan ja kontrollointiin.

Julkisen sektorin digitalisaatioon liittyy vahvasti myös avoin data. Käytännössä siis avaamme eri tietolähteet uusien palveluiden hyödynnettäväksi. Tietolähteitä ovat kartta-aineistot, kirjallisuus, terveystiedot, opintorekisteritiedot, ja niin edelleen. Tietoturvallisesti, tietenkin. Näin voimme kehittää palveluita, joita emme ole vielä edes kuvitelleet tarvitsevamme.

“SUOMALAISTEN ICT-YRITYSTEN KV-KILPAILUKYKY KUNTOON”

Kun Digi-Suomi rakennetaan suomalaisten osaajien toimesta, ratkaisemme samalla hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksen kannalta kriittisintä haastetta: vientiteollisuutta. Silloin parannamme omien yritystemme kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Työllisyysvaikutus tulee olemaan kymmeniätuhansia työpaikkoja. Samalla jätämme miljoonia euroja suomalaisten yritysten ja työntekijöiden jaettavaksi. Tämä lisää suoraan verokertymää valtion kassaan.

Onko julkinen sektori valmis hyödyntämään kehitettävää mahdollisuutta täysimääräisesti ja osallistamalla suomalaiset yritykset mullistamaan julkisen sektorin palvelut? Mitä se vaatisi?