Marko Orenius // December 20 2013

Teollinen internet tulossa ennusteiden mukaisesti

Yksi ensi vuodelle ennustetuista suurista muutosajureista on käsite teollinen internet, englanniksi ”Internet of Things”, josta on saatu lukea jo paljonkin viimeisen vuoden aikana. Mistä tässä siis on kyse ja miten siihen pitäisi varautua, jos ollenkaan, liiketoimintasuunnitelmien osalta? Onko tämä oikeasti se Suomen suosta nostava mahdollistaja, jossa mediassa puhutaan? Olisiko tämä se helpommin tässä maassa ymmärrettävä verkkoilmiö, jossa teolliset insinöörit pääsevät ratkaisemaan haasteita sen sijaan että pelitalojen huppariveikot taas kertovat mitä olisi somessa voitu tehdä?

Teollinen internet on älykkäiden laitteiden, analytiikan ja ihmisten työn tehokasta yhdistämistä teollisissa- ja palveluprosesseissa. Koneet ja laitteet ovat kehittyneet nopeassa tahdissa ja niitä kehitetään jatkuvasti älykkäämmiksi. Erilaiset sensoriteknologiat ovat mahdollistaneet myös olemassaolevien ei-niin-älykkäiden laitteiden kytekmistä osaksi verkkoa.

Suurten tietomäärien käsittelyssä on myös edetty valtavin harppauksin eteenpäin ja näitä on hyödynnetty mm. pilviteknologian saralla. Entistä nopeampien tiedonsiirtoteknologioiden kehittyminen samaan aikaan on mahdollistanut aina vain suuremman ja nopeamman informaatiovirran. Hyvä esimerkki tästä on älypuhelinten mahdollisuudet erilaisten tietovirtojen lähteinä ja reaaliaikaisten tietojen päivityksen apuvälineinä ajasta ja paikasta riippumatta.

Aloitetaan ilmiön tunnistaminen etsimällä esimerkki jo tehdyistä sovellutuksista, jotka ovat osoittaneet voimansa markkinoilla ja todistaneet liiketoiminnallista, konkreettista arvoa. Tällainen tosiaan löytyy Suomesta jo vuosien takaa. Kyseessä on energia-alan innovatiivinen yhteistyö telefirman kanssa.

2000 luvun alussa Sonera oli edistämässä sähkömittareiden etäluvun mahdollistavaa tekniikkaa. Tällä tuotiin markkinoille etäluettavat sähkömittarit, joiden avulla asiakkaiden sähkönkulutusta pystyttiin seuraamaan keskitetyn valvomon kautta lähes reaaliajassa. Näiden mittareiden asennus kirjaimellisesti hävitti työpaikkoja energia-alalla kun perinteiset sähköyhtiön mittarimiehet kävivät tarpeettomiksi. Nettitekniikka korvasi ihmisen eikä niitä töitä enää takaisin saatu. Samalla kuitenkin syntyi kokonaan uutta liiketoimintaa. Erilaisia uusia palveluyhtiöitä aloitti toimintansa, joiden liiketoiminta-ajatus pohjautui nyt helposti saatavaan sähkönkäyttödataan. Muita konkreettisia esimerkkejä teollisesta internetistä ovat konevalmistajien tarjoamat monitorointi-, etäkäyttö- ja optimointipalvelut, joiden avulla asiakkaat voivat tehostaa sekä omia prosesseja että optimoida tuotantovälineiden käyttöä.

Vastaavasti voimme ennustaa että uusi teollinen internet tulee korvaamaan olemassaolevia työprosesseja kun koneita kytketään toisiinsa ja tiedonkulku sähköistyy. Samalla luodaan uusia toimintamalleja monellekin alalle, joissa nykyään vielä työt hoidetaan ihmisvoimin.

Ennusteet kytkettyjen laitteiden määristä ovat huimat (http://www.businessinsider.com/growth-in-the-internet-of-things-2013-10).Todennäköisesti käy niin että kun tämä markkina alkaa tosissaan kasvaa niin sovellusten määrä ja varianssi tulee yllättämään meidät. Nyt jo on ennustettu useankin toimialan kokevan huomattavia muutoksia. Kysymys kuuluukin – koskeeko tämä meitä?

Kuten muihinkin vallankumouksellisiin muutoksiin, sisältyy tähänkin sekä uhkia että myös paljon mahdollisuuksia. Valmistautumalla muutokseen ennalta, tekemällä nykytila- ja mahdollisuus-analyysit sekä kartoitukset oman liiketoiminnan digitalisoimisesta ja nykyisten prosessien sähköistyksen asteesta, yrityksen johto ei jää neuvottomaksi tämänkään muutoksen edessä. Proaktiivisesti voidaan etsiä mahdollisuuksia tehostaa omaa liiketoimintaa, hakea muutoksen kautta kasvua ja luoda aivan kokonaan uutta liiketoimintaa syntyviltä uusilta markkinoilta.

Täällä kotimaassa teollisen internetin yksi tunnetuimmista puolestapuhujista on Konecranes:in toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Hän toteaakin omassa blogissaan, että teolliseen internetiin liittyvät mahdollisuudet ovat aitoja kilpailuaseita esimerkiksi halpaan työvoimaan keskittyviä Aasialaisia kilpailijoita vastaan. Teollinen internet on hyvinkin käytettävissämme jo tänään. Keskeiseksi haasteeksi onkin muodostumassa, kuka pystyy nopeimmin hyödyntämään sen mahdollisuuksia ja tekemään siitä keskeisen osan oman liiketoiminnan kasvustrategiaa.

More from Marko Orenius