Jani Wahlman // June 02 2016

Uuden pelko on ikuista

Jani Wahlman

Marketing Manager, Digi Marketing Speaker

Teollista vallankumousta vastustaneet luddiitit kokoontuivat yöllä ja kävivät pahan teknologian kimppuun. Se kun hoiti aikaisemmin tehdyn työn ihmistä huomattavasti tehokkaammin. Uusluddiitit vastustavat uutta teknologiaa henkeen ja vereen, kevyimmillään hylkäämällä sen, mutta toisessa ääripäässä aktiivisesti sabotoiden.

Nyt yllämme vyöryvä digitalisaatio voi viedä Suomesta 100 000 työpaikkaa. Tai se voi tuoda saman mokoman työtä lisää, aikalailla meistä riippuen. Jokaista poistuvaa työpaikkaa kohden voi tulla jopa kaksi uutta työpaikkaa.

Tietyntyyppiset työt tulevat poistumaan, ennemmin tai myöhemmin.

Paljon on puhuttu esimerkiksi taksitoimialan päätymisestä kuskittomien ja itseohjautuvien autojen kontolle. Sitä voi seurata maantielogistiikan ja laivaliikenteen automatisoituminen. Vain muutamat todennäköiset suunnat mainiten.

Ja kyllähän minunkin markkinoijana pitäisi pelätä: Digitalisaatio jyrää myös markkinoinnissa ja tekee jatkossa automaattisesti – ja huomattavasti tehokkaammin ja tarkemmin – ainakin puolet työtehtävistäni.

Voisin kaivautua poterooni syvemmälle ja huutaa maailmalle, että minähän pysyn tässä! Minähän laitan ne markkinointipostikortit maailmalle! Ne toimivat 20 vuotta sitten ja ne toimivat edelleen. Minulle on tämä opetettu, se on lopullinen totuus ja minä osaan sen. Se joka väittää totuuden olevan toinen on väärässä. Minä kuitenkin käytin viisi vuotta elämästäni opiskellen Totuuksia kauppakorkeakoulussa. Jos todellisuus väittää toisin, todellisuus on väärässä. Minä olen järkähtämätön!

Voin myös rohkeasti heittäytyä uuteen. Kokeilla, vähän intoillakin. Maistella ja fiilistellä. Todeta, että joo, kyllähän tämänkin asian saa hoidettua fiksummin automatiikalla.

Tulevaisuus ei toteudu sellaisena kuin meistä suurimmat visionäärit kuvittelevat. Mutta se ei ensinkään toteudu niissä tuhon säyvyssä, joita teknofoobikot ja luddiitit maalailevat mieltemme kankaalle. Vastakkaisia mielipiteitä tarvitaan. Itse elän optimisitisen uskon ja toivon leirissä, ja minua on hyvä välillä palautella maan pinnalle. Vaan on maailma niin paljon avarampi pelon poteron ulkopuolella.

Uuden pelko on ikuista. Ja kun tämän tiedämme, meidän ei tarvitse antaa sen olla herramme.

 

More from Jani Wahlman