Digipalveluista on tullut olennainen osa elämäämme, joten on tärkeää varmistaa, että nämä palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Valitettavasti monien verkkosivustojen saavutettavuudessa on aukkoja, mikä voi vaikeuttaa tai tehdä mahdottomaksi joidenkin käyttäjien pääsyn tarvitsemaansa sisältöön. Tässä blogissa käsittelen muutamia tyypillisiä digipalveluiden saavutettavuus aukkoja.
Saavutettavuudesta hyötyvät kaikki
Suomessa on noin miljoona ihmistä, jotka erityisesti hyötyvät saavutettavista digipalveluista, ja väestön ikääntyminen tulee jatkossa lisäämään saavutettavia palveluita tarvitsevien määrää. Eniten saavutettavia digipalveluja tarvitsevat pysyvästä vammasta kärsivät käyttäjät, kuten kuurot tai sokeat, mutta me muutkin voimme tarvita saavutettavia palveluita ainakin joskus. Arjessa tulee usein eteen tilanteita, jolloin molempia käsiä ei pysty käyttämään, esimerkiksi käsi on väliaikaisesti kipsissä tai sylissä on hetkellisesti lapsi.
Tyyppilisiä saavutettavuuspuutteita
Saavutettavuutta koskeva lainsäädäntö Suomessa perustuu kolmitasoiseen WCAG 2.1 -ohjeistukseen, ja se on ollut meillä voimassa jo pari vuotta. Siitä huolimatta meillä on edelleen saavutettavuuspuutteita monissa digipalveluissa. Saavutettavuusasiantuntijan roolissa olen testannut niin nettisivujen kuin mobiilisovellusten saavutettavuutta useamman vuoden ajan niin julkisella kuin yksityisellä puolella ja havainnut, että tietyn tyyppiset puutteet toistuvat sivuilta/applikaatiosta toiseen. Olen listannut alle yleisimpiä havaintojani.
- Heikko kontrasti: Huonosti näkevän voi olla vaikea nähdä tekstejä, jos ne eivät erotu taustastaan riittävästi tai teksti on sijoitettu kuvan päälle. Joskus hiiren vieminen painikkeen päälle saattaa muuttaa tekstin kontrastin vaikeasti luettavaksi.
- Kohdistus ei ole selkeä: Jos käyttäjä ei näe kohdistusta selkeästi tai ollenkaan, hän ei tiedä, onko kohdistus jossain tietyssä painikkeessa, ja näin hän voi päätyä tekemään virheellisen toiminnon.
- Selausjärjestys ei ole looginen: Ruudunlukuohjelmaa käyttävän käyttäjän on vaikea ymmärtää sivuston rakennetta ja sisältöä, mikäli selaus ei pysy ponnahdusikkunassa vaan se siirtyy selaamaan taustaa, tai mikäli alasvetovalikon lopussa selaus siirtyy pois avatusta listasta. Selaus ei saisi myöskään hypätä tiettyjen sivun osien yli eikä käydä tietoja läpi epäloogisessa järjestyksessä.
- Linkkien puutteellinen merkitseminen: Jos linkkiin liittyvä ikoni puuttuu tai ikoni on väärä, näkevän ja kuulevan käyttäjän on usein vaikea tietää aukeaako linkki samalle sivulle, uuteen välilehteen vai onko kyseessä sivun sisäinen ankkurilinkki. Käyttäjälle ei aina tarjota tietoa linkin takana oleva dokumentin tyypistä tai sen koosta, jotta käyttäjä voisi ennalta päätellä kannattaako tällaista linkkiä avata.
- Painikkeiden puutteelliset nimeämiskäytännöt: Ruudunlukijaa käyttävä käyttäjä ei voi tietää, mitä painikkeen painaminen tarkoittaa, jos ruudunlukijan lukema tekninen nimi puuttuu kokonaan tai se on kirjotettu väärällä kielellä. Näin käyttäjä voi päätyä tekemään väärän toiminnon.
- Kielikoodia ei ole merkitty: Käyttäessään ruudunlukijaa käyttäjän voi olla vaikea ymmärtää sivun sisältöä, jos kielikoodi puuttuu sivulta tai yksittäisiä lauseita tai sanoja ei ole merkitty kielikoodilla. Ruudunlukija lukee tällaiset tekstit väärällä kielellä tai korostuksella.
- Tilatietoa ei kerrota: Ruudunlukuohjelmaa käyttävä käyttäjä ei voi tietää, onko esim. valintaruutu valittu vai ei tai onko alasvetovalikko auki vai kiinni, jos tilatieto puuttuu.
- Kuvilta puuttuvat vaihtoehtoiset tekstit: Ruudunlukuohjelmaa tarvitsevan käyttäjän voi olla mahdotonta ymmärtää kuvan sisältöä, mikäli kuvista puuttuu vaihtoehtoinen teksti tai teksti ei kerro riittävästi kuvasta.
- Sisältö ei ole näkyvissä: Jos käyttäjän suurentaessa tekstiä esimerkiksi 200 % tai käyttäjän kääntäessä puhelinta teksti katoaa ruudulla näkyvän alueen ulkopuolelle tai jää peittoon, näkevän käyttäjän on vaikea ymmärtää sisältöä/toimintoa.
- Epälooginen otsikkorakenne: Jos otsikkojen rakenne ei ole looginen, esim. otsikkotasoja puuttuu välistä tai ne ovat väärässä järjestyksessä tai jos otsikoksi tarkoitettua tekstiä ei ole merkitty lainkaan, vaikeuttaa se sekä näkevän että ruudunlukijaa käyttävän käyttäjän sisällön ymmärtämistä.
- Virheellinen HTML-koodi: Mikäli HTML-koodi ei ole rakenteellisesti oikein, saattaa ruudunlukija toimia virheellisesti ja ohjata käyttäjää toimimaan väärin.
Saavutettavuus on kaikkien tehtävä
Digipalveluiden saavutettavuudessa on siis usein monenlaisia puutteita. On tärkeää varmistaa jokaisessa palvelun rakentamisen vaiheessa, että lopputulos on kaikkien käyttäjien saavutettavissa. Suunnittelussa pitää muun muassa kiinnittää huomiota sivulla käytettäviin väreihin ja kontrasteihin. Koodauksessa taas tulee valita tekniset ratkaisut, jotka toteuttavat saavutettavuusvaatimukset. Erityisen tärkeää digipalvelun on tukea ja ohjata eritasoisia sisällöntuottajia, jotta he pystyisivät tuottamaan saavutettavaa sisältöä helposti. Tämä voi tarkoittaa sekä sisällöntuottajien koulutusta että teknisiä ratkaisuja, kuten esimerkiksi että kuvateksti on pakollinen kirjoittaa, virheellisesti luoduista otsikkorakenteista huomautetaan, tai että linkille on välttämätöntä antaa ikoni, dokumenttityyppi ja koko. Näin samat sisältövirheet eivät toistu ja palvelua on kaikkien miellyttävä käyttää ja ymmärtää.